Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Espoon perinteisessä syysseminaarissa Metropolian auditoriossa Karakalliossa pureuduttiin tällä kertaa turvallisuus-teemaan. Aihe oli ajankohtainen ja myös kiinnostava, sillä vapaat istumapaikat olivat salissa tiistaiehtoona (12.9) vähissä.
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan turvallisuus on alue, johon Espoossa paneudutaan vakavasti jo kaupunkisuunnittelussa.
– Turvallinen asuinympäristö ja luonnonläheisyys houkuttavat Espooseen uusia asukkaita ja näitä tekijöitä myös espoolaiset itse arvostavat. Me haluammekin profiloitua Suomen turvallisimpana edelläkävijäkaupunkina, Mäkelä linjasi.
Hänen silmissään menestyvä ja turvallinen Suomi rakentuu verkostomaisista kaupunkikeskuksista ja niiden ympärillä olevista pientaloalueista. Kaupunkirakenteessa tukeudutaan vahvasti raideliikenteeseen, kuten Helsingin seudulla on viime vuosina tehty.
– Tätä kautta luodaan turvallisia, perheystävällisiä ja vetovoimaisia asuinalueita, joissa myös koulut ja harrastukset ovat lähellä. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä myös ulkomailta tuleville osaajille ja heidän perheilleen. Tänne muutetaan työn takia, mutta myös elämisen arvot ja turvallisuus painavat valinnoissa, Mäkelä tähdensi.
Espoossa yhtälö on toiminut, sillä kaupungin väkiluku rikkoi viime kesänä jo 310 000 asukkaan rajan. Vuonna 2060 lukeman ennustetaan olevan yli 470 000.
Kasvun ja nopean kansainvälistymisen keskellä on panostettu entistä enemmän myös arjen turvallisuuteen.
– Kansainvälinen levottomuus koskee myös meitä espoolaisia ja turvallisuus tehdään aina yhteistyöllä. Esimerkiksi poliisin kanssa se on viety todella pitkälle – käytännössä yksi heidän edustajansa istuu aina kaupunginjohtajan esikunnassa, Mäkelä kertoi.
Mäkelän mainospuhe sai tukea Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Minna Helteeltä, joka kertoi päätyneensä aikanaan espoolaiseksi juuri edellä luetelluista syistä.
– Luonnonläheisyys puhutteli opiskelemaan tullutta maalaistalon tytärtä – ja tekee sitä edelleen, hän tunnusti.
Helle pureutui omassa esityksessään työperäiseen maahanmuuttoon, jota ilman ikääntyvä Suomi ei tulevina vuosina selviä.
Pelkästään teknologiateollisuus arvioi tarvitsevansa seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 130 000 uutta käsiparia. Ala työllistää tällä hetkellä noin 340 000 henkilöä ja määrä on kasvanut vuosi vuodelta.
– Vihreä siirtymä tarjoaa tulevina vuosina valtavia taloudellisia mahdollisuuksia, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan myös ulkomaisia osaajia. Valitettavasti heistä kisaavat samaan aikaan monet muutkin maat. Jos emme onnistu taklaamaan tätä osaajahaastetta, karkaavat myös investoinnit, kasvu ja kipeästi tarvittavat verotulot muualle, Helle totesi.
Kesällä käynnistyneen ja edelleen jatkuvan rasismikeskustelun Helle sanoi tuoneen kolhun Suomen maineelle ja olleen myös elinkeinoelämälle kiusallista. Toisaalta se on ollut myös tarpeen, sillä jatkossa täälläkin on totuttava ja opittava monikulttuurisuuteen.
– Meidän kaikkien on tehtävä työtä sen eteen, että Suomi ja suomalaiset työyhteisöt ovat vetovoimaisia ja viihtyisiä myös ulkomailta tuleville. Yksikään yritys ei jatkossa pärjää pelkästään suomenkielisellä henkilöstöllä. Se kannattaa huomioida rekrytoinneissa jo nyt, Helle painotti.
– Ja mitä monikulttuurisempi työyhteisö, sitä enemmän syntyy myös ideoita, hän lisäsi.
Orastavaa asennemuutosta kuuluu toisaalta olevan jo ilmassa. Teknologiateollisuuden hiljattain tekemässä kyselyssä 90 prosenttia jäsenyrityksistä kertoi olevansa kiinnostunut palkkaamaan ulkomaista työvoimaa. Vastaavia tuloksia on saatu myös Helsingin seudun kauppakamarin jäsenkyselyissä.
– Muutos on tehtävä yhdessä ja tässä meidän on onnistuttava Ruotsia paremmin, Helle lisäsi.
Teemaan tarttui myös Metropolia-ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja ja rehtori Riitta Konkola. Hän kertoi opinahjossa olevan tällä hetkellä yli 17 000 opiskelijaa, joista kasvava osa ulkomailta ja etenkin EU:n ulkopuolelta.
Metropolia hyväksyttiin hiljattain Eurooppa-yliopistojen joukkoon, jossa on nyt yhteensä 20 suomalaista korkeakoulua.
– Monikulttuurisuus on meille mahdollisuus ja samalla haaste, jossa on mietittävä myös turvallisuusseikkoja. Ne korostuvat etenkin tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeissa. Olemme tiivistäneet yhteistyötä mm. maanpuolustuskorkeakoulun kanssa, Konkola kertoi.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mielestä valtion terve taloudenpito tuo turvaa myös kansalaisille.
– Taloudellisesti vakaa ja vauras yhteiskunta on myös turvallinen. Sen ansiosta Suomi on pystynyt reagoimaan viimeisten kahden vuoden aikana meidän ympärillämme tapahtuneisiin muutoksiin, hän totesi.
Reagointia ja uskallusta tarvitaan Romakkaniemen mukaan myös istuvalta hallitukselta, jonka ohjelmasta kuuluu löytyvän kiitettävän paljon kauppakamarin jo aiemmin esillä pitämiä rakenneuudistuksia.
– Ainoastaan maahanmuutossa jäätiin vähän telineisiin, vaikka osaava työvoima on yrityksille yksi keskeinen investointiperuste verotuksen, liikenneyhteyksien sekä vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön rinnalla, Romakkaniemi totesi.
Espoon syysseminaarin järjestelyistä vastasivat Leppävaara-Albergan Rotaryklubi, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Espoon kaupunki ja Helsingin seudun kauppakamari.
Jukka Mäkelän, Minna Helteen, Riitta Konkolan ja Juho Romakkaniemen lisäksi puhujina olivat poliisijohtaja Sanna Heikinheimo, kansanedustaja ja työelämäprofessori Jarno Limnéll sekä ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.