Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Varautumisessa hybridivaikuttamiseen onkin yrityksissä paljon parannettavaa, selviää Helsingin seudun kauppakamarin hybridivaikuttamista Elinkeinoelämä ja hybridivaikuttaminen -tutkimuksesta.
– Yritysten varautuminen hybridivaikuttamiseen on vielä heikkoa. Kaksi kolmasosaa vastaajista ei ole kehittänyt ohjeita tai toimintamalleja suojatakseen yrityksen tietoihin pääsyä, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin turvallisuusasiantuntija Panu Vesterinen.
Hybridivaikuttamisella tarkoitetaan yritysten kautta yhteiskuntaan, talouselämään tai viranomaisiin kohdistuvaa vaikuttamista.
Hybridivaikuttaminen alkaa usein tunkeutumisella yrityksen tietojärjestelmiin. Varsinaista hybridivaikuttamista ei ole Suomessa kriminalisoitu, mutta siihen usein käytettävät menetelmät kuten lahjonta, ovat rikoksia. Huolestuttavaa on, että yrityksistä vain kolmannes tekee selvityksiä ulkomaisten yhteistyökumppanien taustoista.
– Hybridivaikuttajilla on monia tapoja päästä yritysten tietoihin. Yhtä erillistä tapaa varautua hybridiuhkiin ei ole olemassa, vaan yritysten olisi hoidettava tietoturvallisuutensa ja rikosturvallisuutensa ajan tasalle kaikilla rintamilla, Vesterinen patistaa.
Yli puolet vastaajista pitää suomalaisten liiallista avoimuutta ja sinisilmäisyyttä suurimpana heikkoutena hybridivaikuttamisen suhteen. Yksi riski yritysten mielestä on työntekijöiden liian avoin sosiaalisen median näkyvyys.
– Kun sosiaalisessa mediassa julkaistaan sellaista tietoa, joka paljastaa yrityksen toiminnasta ja suhteista viranomaisiin tai poliitikkoihin, voi tämä olla kohteeksi määrittävä tekijä.
Yritykset ovat valmiita jakamaan tietoa viranomaisten suuntaan. Neljä kymmenestä yrityksestä jakaa tietoa suomalaisille turvallisuusviranomaisille havaitessaan ulkomailla tai Suomessa yritykseensä kohdistuvia epäilyttäviä toimia. Suurista yrityksistä näin toimii jo kolme neljästä.
Äärimmillään hybridiuhat voivat johtaa tilanteeseen, jossa normaalit resurssit kuten sähkö ja tietoliikenneyhteydet eivät ole käytettävissä. Selvityksessä kysyttiin kuinka kauan yritykset kestävät sähkön, internetin ja muiden tietojärjestelmien sekä veden ja polttoaineiden katkosta.
Sähkö on yrityksille kriittisin resurssi: yhden päivän sähkökatkon jälkeen yli puolet yrityksistä on toimintakyvyttömiä. Päivän katko internetin saatavuudessa pysäyttää toiminnan yli kolmasosalla ja tietojärjestelmien käytön estyminen neljä kymmenestä yrityksestä.
– Kun kyseessä on uhka joka hämärtää kansallisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän rajoja, yrityksen on tärkeä pitää huolta siitä, etteivät ne ole liian helppoja hyökkäyskohteita. Yhtä tärkeää on pitää huolta toiminnan jatkuvuudesta ja varautua erilaisten perusresurssien, kuten sähkön, saatavuuden katkoihin, muisuttaa CyVantage -yhtiön toimitusjohtaja Chris Fogle, joka oli yksi selvityksen tekijöistä.
Kauppakamarin kyselyyn vastasi 762 suomalaista eri toimialoja ja yrityskokoluokkia edustavaa yritysjohtajaa. Tiedot kerättiin toukokuussa 2018.