Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Työturvallisuuskeskuksen avainmääritteitä ovat työsuojelu, työturvallisuus, työhyvinvointi sekä työterveys.
– Työsuojelutoiminnalla parannetaan henkilöstön turvallisuutta ja hyvinvointia, ja työturvallisuuslaki muodostaa sisällön kaikelle toiminnalle. Työpaikalla turvallisuuden tilaan kuuluu fyysinen työympäristö, kuten esimerkiksi ergonomia, melu ja tapaturmavaarat, mutta myös sosiaaliset ja psyykkiset ulottuvuudet, sanoo Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Rauno Hanhela.
Työturvallisuus sekä työsuojelu ovat laajan työhyvinvointimääritteen alla.
– Työhyvinvointi sisältää työturvallisuuden, mutta myös esimerkiksi työntekijän osaamisen suhteessa työtehtäviin. Henkilöstön työmotivaatioon puolestaan vaikuttavat turvallisuuden lisäksi myös työntekijöiden keskinäisyys yhdessä yrityksessä vallitsevan keskustelukulttuurin kanssa.
Yhteiskunnan työrakenteiden muutos vaikuttaa merkittävästi työterveyskäsitteeseen.
– Töiden muuttuvat vaatimukset liittyvät sekä fyysiseen että psyykkiseen työterveyteen, joka esimerkiksi nuorten kohdalla voidaan havaita yhä suuremmin tilastojen kautta. Ennen oli kaikille tarjolla risusavotan tyylisiä töitä, mutta nykyään näitä töitä ei välttämättä enää ole, miettii Hanhela.
Haasteellisessa tehtävässään vuonna 1970 perustettu Työturvallisuuskeskus haluaa uuden strategiansa mukaisesti olla työturvallisuuden suunnannäyttäjä ja auttaa työpaikkoja parantamaan työturvallisuutta ja työsuojeluyhteistyötä.
– Tähän liittyy ajatus, jossa työpaikalla oivallettaisiin ottaa yhteys Työturvallisuuskeskukseen yrityksessä havaitun ongelman tai kehitettävän työturvallisuusasian johdosta, pohtii Rauno Hanhela.
Tehtävissään Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat tuntevat työpaikkojen arkipäivän.
– Asiantuntijamme osaavat auttaa, ja meidän tehtävämme on osoittaa asiakkaille työturvallisuuden perustoimintoja hyvän perustason saavuttamiseksi.
Työturvallisuusasioissa yrityksen johdon vastuu on Hanhelan mukaan keskeinen.
– Yrityksen ylin johto määrittelee aina perusteet työturvallisuudelle. Turvallisuuteen panostaminen tulisi nähdä sijoituksena, sillä työturvallisuuteen tehdyt sijoitukset tulevat yleensä 3-5 kertaisena takaisin kymmenen vuoden aikajänteessä.
Työyhteisöistä esiin nousevat työturvallisuusaloitteet asettavat johdolle positiivisen haasteen.
– Johdon pitää huomioida aloitteet ja myös työskennellä niiden hyväksi. Vähintäänkin pitää antaa huomioimisen ja käsittelyn jälkeistä palautetta, sillä työntekijöiden ja johdon yhteistoiminnassa luottamus ja avoimuus ovat avainsanoja, kertoo yli kaksi vuotta tehtävässään toiminut Rauno Hanhela.
Yhtä lailla yrityksen johdon tulisi arvostaa työsuojeluasioista kiinnostunutta ja aloitteellista henkilöstön edustajaa.
– Jos henkilö esittää asioita rakentavassa hengessä, niin silloin työnantajan on helpompi ottaa hänen mielipiteensä huomioon. Työsuojeluasiat rakentuvat työpaikoilla varsin usein asiasta kiinnostuneiden ihmisten varaan, ja innostuneesta henkilöstä voi tulla asian omistaja.
Työyhteisöissä vallitsevan yhteistyön merkitys onkin keskeinen turvallisuusaiheiden käynnistämisessä, ylläpidossa ja kehittämisessä.
– Työhyvinvointi ja työturvallisuus ovat tärkeitä tekijöitä yritysten kilpaillessa hyvistä työntekijöistä. Yrityksen brändi ja työn mielikuva vaikuttavat suuresti ihmisten haluun hakeutua yritykseen töihin, luonnehtii Hanhela.