Ennakointikamarin katsauksessa tarkastellaan jatkuvaa oppimista Uudellamaalla

25-vuotiaiden ja vanhempien opiskelijoiden määrä kasvaa Uudellamaalla, ja he muodostavat yhä suuremman osuuden kaikista opiskelijoista. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista enemmistö on aikuisia. Jatkuvalle oppimiselle on tarvetta: työelämän vaatimukset kehittyvät jatkuvasti, ja aikuiset tarvitsevat mahdollisuuksia eri elämäntilanteissa osaamisensa päivittämiseen. Esimerkiksi tietotekniikka on trendikkäänä pula-alana houkutellut jatkuvasti enemmän 25-vuotiaita opiskelijoita. Ja hyvä näin, olemme Ennakointikamarin tilannekatsauksissa nähneet, miten koulutuksen on tuotettava jatkossa yhä enemmän osaajia, jotta pula-alojen kysyntään voidaan vastata.

Koulutuksen kasautuminen puhututtaa. On ymmärrettävää kysyä, missä määrin on yhteiskunnan varoin tuettava sitä, että esimerkiksi korkeakoulutettu hankkii uuden korkeakoulututkinnon. Tilastoista onkin nopealla vilkaisulla havaittavissa tukea niin sanotulle kasautumiselle, esimerkiksi lähes joka neljäs uusi vähintään 25-vuotias korkeakouluopiskelija on jo suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon.

Tämä on kuitenkin vain osa totuudesta. Valtaosa vähintään 25-vuotiaista opiskelijoista aloittaa ammatillisen koulutuksen, mikä tekee siitä keskeisen väylän osaamisen uudistamiseen kaikilla koulutustaustoilla. Maisterit ovat päivittäneet osaamistaan erityisesti erikoisammattitutkinnoilla, mutta määrät ovat olleet suuria myös muissa toisen asteen koulutuksissa. Myös korkeakoulutetut hakeutuvat jopa useammin ammatillisiin peruskoulutuksiin kuin uusiin korkeakouluopintoihin.

Jatkuvassa oppimisessa onkin enemmistöllä kyse myös koulutustason päivittämisestä.

Olennainen kysymys on se, missä määrin jatkuvalta oppimiselta vaaditaan koulutustason nostoa ja missä määrin kyseessä ”saakin” olla nimenomaan uuden osaamisen hankinta ja työllisyysmahdollisuuksien parantaminen tätä kautta? Poliittinen paine ohjaa tällä hetkellä keskittymään eritoten koulutustason nostoon.

Jatkuvassa oppimisessa onkin enemmistöllä kyse myös koulutustason päivittämisestä. Vuosina 2020–2022 aloitetuista vähintään 25-vuotiaiden opinnoista 57 prosenttia oli Uudellamaalla sellaisia, jossa opiskelijalla ei ollut vähintään vastaavan tasoista tutkintoa suoritettuna aiemmin.

Taustatutkinnot määrittävät selvästi myös tilastoissa näkyviä jatkopolkuja: ammatillisella tutkinnolla lähdettiin hakemaan uutta osaamista ammattikorkeakoulutasolta, amk-tutkinnolla päivitetään osaamista ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi ylemmällä korkeakoulututkinnolla. Vaikka maisteritkin päivittävät osaamistaan monin eri tavoin, oli kaikista suosituin valinta kuitenkin yliopistojen jatkokoulutus. Näiden polkujen pitäminen sujuvina on olennaista.

On erityisen tärkeää, että ammatinvaihtajien on jatkossakin helppo päivittää osaamistaan pula-aloille sopivaksi, vaikka kyse ei olisi koulutustason nostosta. On selvää, ettei 43 prosenttia kaikesta Uudellamaalla suoritetusta jatkuvasta oppimisesta ole hyödytöntä, vaikka sen suoritettuaan opiskelijan koulutustaso ei ole noussut. Tämän kysymyksen, tai pikemminkin rahoitusmallin ratkaiseminen on olennaista.

Ennakointikamarin tilannekatsaus: Jatkuva oppiminen ja työvoiman tarve

Lue Ennakointikamarin syksyn 2024 tilannekatsaus alta.

Lue tilannekatsaus