Neuvontapalvelut: Miten esihenkilö voi puuttua kokemaansa työpaikkakiusaamiseen?

Mitä työpaikkakiusaaminen on?

Työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan toistuvaa, pitkäkestoista ja järjestelmällistä käyttäytymistä, joka aiheuttaa kohteelleen erityisesti terveyteen liittyvää haittaa. Työturvallisuuslaissa työpaikkakiusaaminen rinnastuu häirintään ja epäasialliseen kohteluun, johon työnantajan on lain mukaan puututtava viipymättä ja oma-aloitteisesti.

Esihenkilöön kohdistuva kiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin, esimerkiksi:

• Sanallisena tai fyysisenä väkivaltana
• Toistuvana loukkaavana puheena tai epäasiallisena käytöksenä
• Työyhteisöstä ulkopuolelle jättämisenä
• Aiheettomina syytöksinä.

Tyypillinen tilanne, jossa esihenkilö voi joutua alaisensa tai alaistensa työpaikkakiusaamisen uhriksi on tilanne, jossa esihenkilö on joutunut toimimaan esihenkilöasemansa vuoksi jonkin työntekijän toiveiden vastaisesti tai esimerkiksi huomauttamaan tämän työnteosta. Lisäksi organisaatiomuutokset sekä työnjohtovallan käyttö saattavat aiheuttaa ristiriitatilanteita, joista esihenkilöön kohdistuva työpaikkakiusaaminen alkaa.

Miten esihenkilön kokemaan työpaikkakiusaamiseen voidaan puuttua?

Myös esihenkilöllä on oikeus saada apua kokemaansa työpaikkakiusaamiseen yhtä tehokkaalla tavalla kuin muillakin työtekijöillä.

Ensisijaiset keinot puuttua tällaiseen käyttäytymiseen liittyvät työnjohto-oikeuden käyttämiseen. Näitä keinoja voivat olla esimerkiksi asiasta keskustelu, huomautus tai irtisanomisuhkainen varoitus. Toissijaisesti esihenkilö voi tehdä myös ilmoituksen omalle esihenkilölleen työpaikkahäirinnästä, mikäli tuntuu siltä, etteivät työnjohdolliset keinot ole riittäviä. Kannattaa myös muistaa, että esihenkilö on aina velvollinen puuttumaan häirintään, oli ilmoituksen tekijä kuka tahansa.

Esihenkilöroolissa ollaan alttiimpia arvostelulle

Esihenkilörooliin kuuluu se, että on asemansa vuoksi alttiimpi arvostelulle. Kaikkea ei kuitenkaan tule kestää eikä sietää. Kun hyvän käytöksen rajat ylittyvät ja kommentit tai käytös muuttuvat asiattomiksi, kyse on kiusaamisesta ja epäasiallisesta kohtelusta.

Alaisten harjoittama esihenkilöön kohdistuva työpaikkakiusaaminen ilmenee yleensä samalla tavoin kuin muukin häirintä kuten arvosteluna, nimittelynä, selän takana juoruiluna tai sosiaalisena eristämisenä. Jos esihenkilö havaitsee tällaista itseensä kohdistuvaa toimintaa, on nopea ja tehokas puuttuminen tärkeää jotta voidaan pitää huolta työyhteisön ja siihen kuuluvien henkilöiden hyvinvoinnista.

Kristiina Rautiainen
juristi
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari

Mitä on Helsingin seudun kauppakamarin tarjoama neuvonta? >>