Toiselle puoliajalle

Päätöksillä on suuri vaikutus myös yritystoiminnan edellytyksiin ja talouden nousun mahdollisuuksiin. Koronarajoitusten hallittu purkaminen, työvoiman tarjonnan vahvistaminen ja julkisen talouden saaminen taas hallintaan vaikuttavat sekä kotimaisen kysynnän kehitykseen, osaavan työvoiman saatavuuteen ja yritysten investointien edellytyksiin.

Valitettavasti valmistelussa talouden näkökulma on jäänyt usein taka-alalle. Koronarajoituksia valmisteltalessa elinkeinoelämää kuultiin varsin vähän ja yritysvaikutusten arviointi jäi hyvin heppoiseksi. Rajoitusten purkamista suunniteltaessa yritysvaikutukset tulee ottaa paremmin huomioon.

Esimerkiksi rokotuspassin käyttöönotto, aukiolorajoitusten purkaminen, työpaikkamatkustamisen sääntely, työterveyshuollon saaminen mukaan rokotuksiin ja rokotusten kohdentaminen vaikuttavat suoraan yritysten kykyyn laajentaa toimintaansa ja luoda uusia työpaikkoja.

Erityisen tärkeää on tehdä nyt selkeitä päätöksiä, joilla mahdollistetaan uusien työpaikkojen perustaminen. Kauppakamarit ovat muistuttaneet hallitusta, että sen omaan työllisyystavoitteeseen pääseminen edellyttää päätöksiä, joiden vaikutus on vähintään 60 000 lisätyöllistä. Julkisen talouden kestävyyden ja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta oikeampi tavoite olisi kuitenkin 100 000 työpaikan mahdollistaminen uusilla päätöksillä. Tavoite ei ole suinkaan mahdoton, mutta se vaatii hallitukselta vahvaa sitoutumista talouspolitiikan linjaan ja rohkeita päätöksiä muun muassa paikallisen sopimisen lisäämisestä, työttömyysturvan kehittämisestä entistä kannustavammaksi, osaamisperusteisen maahanmuuton lisäämisestä ja työnteon kannustimien vahvistamisesta.

Uusista työpaikoista merkittävän osan pitäisi syntyä Helsingin seudulle. Tämä edellyttää seudun yleisistä kasvuedellytyksistä huolehtimista. Ne mahdollistavat uuden väestön sijoittumisen ja liikkumisen alueella. Alueen yritysten menestymisen kannalta on olennaista investoida henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvoittamiseen, riittävään asuntotuotantoon, työelämälähtöiseen ammatilliseen koulutukseen, korkeakoulutuksen aloituspaikkoihin sekä työ- ja osaamisperäiseen maahanmuuttoon ja sujuviin asettautumispalveluihin.

Oleellista on, että yrityksille luodaan hyvät edellytykset vastata maailmanmarkkinoilla viriävään uuteen kysyntään ja ottaa siitä oma osansa. Kasvu on jo lähtenyt uuteen käyntiin Kiinassa ja todennäköisesti vilkastuu lähikuukausina myös muilla markkinoilla, kun pandemia saadaan parempaan hallintaan rokotusohjelmien toteutuessa. Siksi päätösten kanssa ei voi enää viivytellä tai lykätä niitä uusien kolmikantakomiteoiden työskentelyn tai suurten lausuntokierrosten ajaksi.