Toiselle puoliajalle

Pääministeri Marinin hallitus kokoontuu näinä päivinä päättämään poikkeuksellisen merkittävistä koko kansakunnan hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Hallituksen tulisi päättää julkisen talouden suunnitelmasta ja valtion budjettikehyksistä seuraaville vuosille, talouden ja työllisyyden parantamiseksi tarvittavista rakenteellisista toimista, koronarajoitusten purkamisen aikataulusta ja rokotusjärjestyksen muuttamisesta. Samaan aikaan eduskunnassa on käsiteltävänä erityisen suuria hankkeita, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.

Päätöksillä on suuri vaikutus myös yritystoiminnan edellytyksiin ja talouden nousun mahdollisuuksiin. Koronarajoitusten hallittu purkaminen, työvoiman tarjonnan vahvistaminen ja julkisen talouden saaminen taas hallintaan vaikuttavat sekä kotimaisen kysynnän kehitykseen, osaavan työvoiman saatavuuteen ja yritysten investointien edellytyksiin.

Valitettavasti valmistelussa talouden näkökulma on jäänyt usein taka-alalle. Koronarajoituksia valmisteltalessa elinkeinoelämää kuultiin varsin vähän ja yritysvaikutusten arviointi jäi hyvin heppoiseksi. Rajoitusten purkamista suunniteltaessa yritysvaikutukset tulee ottaa paremmin huomioon.

Esimerkiksi rokotuspassin käyttöönotto, aukiolorajoitusten purkaminen, työpaikkamatkustamisen sääntely, työterveyshuollon saaminen mukaan rokotuksiin ja rokotusten kohdentaminen vaikuttavat suoraan yritysten kykyyn laajentaa toimintaansa ja luoda uusia työpaikkoja.

Erityisen tärkeää on tehdä nyt selkeitä päätöksiä, joilla mahdollistetaan uusien työpaikkojen perustaminen. Kauppakamarit ovat muistuttaneet hallitusta, että sen omaan työllisyystavoitteeseen pääseminen edellyttää päätöksiä, joiden vaikutus on vähintään 60 000 lisätyöllistä. Julkisen talouden kestävyyden ja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta oikeampi tavoite olisi kuitenkin 100 000 työpaikan mahdollistaminen uusilla päätöksillä. Tavoite ei ole suinkaan mahdoton, mutta se vaatii hallitukselta vahvaa sitoutumista talouspolitiikan linjaan ja rohkeita päätöksiä muun muassa paikallisen sopimisen lisäämisestä, työttömyysturvan kehittämisestä entistä kannustavammaksi, osaamisperusteisen maahanmuuton lisäämisestä ja työnteon kannustimien vahvistamisesta.

Uusista työpaikoista merkittävän osan pitäisi syntyä Helsingin seudulle. Tämä edellyttää seudun yleisistä kasvuedellytyksistä huolehtimista. Ne mahdollistavat uuden väestön sijoittumisen ja liikkumisen alueella. Alueen yritysten menestymisen kannalta on olennaista investoida henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvoittamiseen, riittävään asuntotuotantoon, työelämälähtöiseen ammatilliseen koulutukseen, korkeakoulutuksen aloituspaikkoihin sekä työ- ja osaamisperäiseen maahanmuuttoon ja sujuviin asettautumispalveluihin.

Oleellista on, että yrityksille luodaan hyvät edellytykset vastata maailmanmarkkinoilla viriävään uuteen kysyntään ja ottaa siitä oma osansa. Kasvu on jo lähtenyt uuteen käyntiin Kiinassa ja todennäköisesti vilkastuu lähikuukausina myös muilla markkinoilla, kun pandemia saadaan parempaan hallintaan rokotusohjelmien toteutuessa. Siksi päätösten kanssa ei voi enää viivytellä tai lykätä niitä uusien kolmikantakomiteoiden työskentelyn tai suurten lausuntokierrosten ajaksi.

Puoliväliriihen päätökset ovat merkittäviä myös hallituksen oman onnistumisen kannalta. Suomen poliittinen lähihistoria ei tunne hallitusta, jonka päätöksentekokyky olisi kasvanut vaalikauden päättymisen ja seuraavien eduskuntavaalien lähestyessä.

Hallituksen menestyminen kautensa toisella puoliajalla olisi paljon helpompaa, jos talouspolitiikan suuret linjat lyötäisiin kiinni nyt.

Lue myös:

Työllisyystilanne heikkenee hälyttävästi

Työllisyystilanne on heikentynyt koronapandemian aikana nopeasti. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa yhteensä 332 800 työtöntä työnhakijaa. Se on 81 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Luvut kertovat synkkää viestiä siitä, miten syvät jäljet korona on jättämässä maan talouteen.
Edellinen artikkeli Ratkaisu jatkuvaan oppimiseen ei löydy uudesta virastosta Seuraava artikkeli Liian kiire muutokseen – Radikaali uudistuminen