Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Monessa maakuntakaupungissa keskustat hiljenevät, kun kuluttajat siirtyvät asioimaan automarketteihin ja kivijalkakaupat sulkevat oviaan. Sama kohtalo odottaa myös Helsingin keskustaa, jos nykyinen kehitys jatkuu. Tätä mieltä on HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen.
Helsingissä on aina ajateltu, että maakunnissa nähty ilmiö ei voisi tapahtua täällä. Tilanne on kuitenkin muuttunut. Ensimmäistä kertaa kaupungin historiassa keskustan elinvoima on uhattuna.
Uudet ja vanhat kaupalliset keskittymät keskustan ulkopuolella vievät potin, Karjalainen varoittaa.
Hänen suurin huolensa liittyy suunnitteilla oleviin liikennehankkeisiin, jotka rajoittaisivat merkittävästi keskustan saavutettavuutta autolla. Yksittäisten hankkeiden vaikutus ei ole välttämättä suuri, mutta niiden yhteisvaikutus olisi todella merkittävä.
– Liikenteen sujuvuutta heikentäviä hankkeita valmistellaan yksittäisinä tapauksina, erillään muista hankkeista. Helsingissä tarvittaisiin kokonaisselvitys, mitä tapahtuu, jos kaikki hankkeet toteutuvat.
Karjalaisen lista autoilua rajoittavista suunnitelmista on pitkä.
Yksi puhutuimmista hankkeista ovat Helsingin sisääntuloväylien kaupunkibulevardit.
Lisäksi ollaan toteuttamassa ja suunnittelemassa useita muitakin isoja muutoksia liikenteeseen.
Hämeentie muuttuu ison remontin jälkeen joukkoliikennekaduksi. Autokaistoja esitetään vähennettäviksi monilla muillakin keskeisillä väylillä, kuten Mäkelänkadulla, Teollisuuskadulla ja Lauttasaaren sillalla.
Karjalainen huomauttaa, että myös kävelykeskustan laajentaminen vaikeuttaisi oleellisesti poikittaisliikennettä.
Lisäksi katuliikenteen nopeusrajoituksia on alennettu, mikä pidentää matka-aikoja.
Yksi huolenaihe on myös uuteen hallitusohjelmaan tehty kirjaus laista, joka mahdollistaisi ruuhkamaksujen käyttöönoton.
Karjalainen korostaa, että toteutuessaan uudet liikennejärjestelyt tekisivät omalla autolla tulon keskustaan lähes mahdottomaksi. Myös esimerkiksi kaupoille ja ravintoloille elintärkeät tavarakuljetukset ja huoltoliikenne vaikeutuisivat merkittävästi.
– Suurten päivittäistavarakauppojen ja tavaratalojen elämä muuttuisi keskustassa hyvin vaikeaksi. Pahimmillaan kaupan suuret yksiköt joutuisivat siirtymään kauemmas, paremmin kaikilla kulkumuodoilla saavutettavissa oleviin sijainteihin.
Karjalainen huomauttaa, että autoilevien asiakkaiden keskimääräiset ostokset ovat suuremmat kuin muilla kulkuneuvoilla liikkuvien. Jos he siirtyvät muualle, kaupan rakenne muuttuu ja palvelut heikkenevät.
– Suurten kauppojen katoaminen tarkoittaisi, että päivittäistavaroiden jakelu jäisi kokonaan pienten myymälöiden varaan. Tuotevalikoima supistuisi, palvelut heikkenisivät ja hinnat nousisivat, mikä heikentäisi esimerkiksi lapsiperheiden mahdollisuutta asua keskustassa.
Karjalainen muistuttaa, että Helsingin kaupungin strategiassa nostetaan esille ydinkeskustan viihtyisyys ja toiminnallisuus kaikille osapuolille.
Tuskin kukaan haluaa keskustan elinkeinoelämän ja asumisen rakenteen yksipuolistumista, mutta nykykehitys on siihen johtamassa.
Karjalaisen mielestä ydinkysymys on, että keskustan pysäköintihalleihin pääsee ajamaan jatkossakin sujuvasti autolla, on se sitten tulevaisuudessa vaikkapa yhteiskäyttöinen sähköauto.
– Tämä tulisi ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa kaikilla tasoilla.
Lue myös:
Elävä Helsingin keskusta on Suomen käyntikortti matkailijoille
Monipuoliset palvelut turvaavat Helsingin keskustan vetovoiman