Budjettiriihi ja velkaeurot puhuttivat Porvoon talousaamussa.

Budjettiriihi ja velkaeurot puhuttivat Porvoon talousaamussa

Koronan kolhut, hallituksen budjettiriihi sekä lähivuosina tarvittavat talousuudistukset. Siinä teemoja, joita oli kauppakamarin Itä-Uudenmaan talouskatsauksessa Porvoossa puimassa muun muassa Keskon pääjohtaja Mikko Helander.

Korona on pitänyt monet etätöissä viime keväästä lähtien. Tiistaiaamuna (15.9) porvoolaisessa Café Cabriolessa oli kuitenkin suorastaan tungosta: jo perinteeksi muodostunut sikäläisen kauppakamarin alueyksikön ”talousaamiainen” veti paikalle yli 30 kuulijaa.

Se oli yksikön puheenjohtajan ja Itä-Uudenmaan OP:n toimitusjohtajan Mauri Molanderin mukaan paitsi iloinen yllätys myös tähänastinen ennätys.

– Vielä pari viikkoa sitten mietimme, kuinka moni tänne mahtaa uskaltautua ja kannattaako tilaisuutta ylipäätään järjestää, hän naurahti.

Molanderilla oli tarjota muitakin positiivisia uutisia. Kauppakamarin tuoreen kyselyn mukaan alueen yrityksissä on selvitty koronasta selvästi pienemmin kolhuin, mitä viime keväänä ennakoitiin.

– Korona on toki vaikuttanut jollain tapa kaikkiin yrityksiin, mutta tunnelmat ovat tällä hetkellä varsin positiiviset. Ja joukossa on myös niitä, jotka ovat tässä tilanteessa voittajia, hän totesi.

Numeroilla mitaten liki neljännes yrityksistä arvioi, että liikevaihto pysyy lähiaikoina vähintään ennallaan tai kasvaa. Runsas puolet ennakoi samaa myös henkilöstön suhteen.

– Yritykset ovat toimineet vastuullisesti. Vaikka monilla on ollut tiukkaa, ne ovat useimmiten pitäneet väkimäärän ennallaan. Toki yt-uutisia on saatu täälläkin lukea, Molander totesi.

Helander varoitti kasvavasta velkataakasta

Talousaamun ykkösvieras oli Keskon pääjohtaja ja EK:n varapuheenjohtaja Mikko Helander, joka tunnusti jälleen kerran yllättyneensä siitä, kuinka lähellä Helsinki on Porvoota.

Alkukevennyksen jälkeen oli kuitenkin tarjolla vakavaa asiaa.

Suomi velkaantuu kiihtyvää vauhtia ja pulmana on, että velan maksajia on tulevaisuudessa entistä vähemmän.

Muutaman vuoden kuluttua valtion velan osuus bkt:stä lähestyy jo sata prosenttia.

– Viime aikoina on noussut esiin sellaisiakin näkemyksiä, ettei tästä kannata huolestua. Itse olen kyllä toista mieltä. Sellaista velkaa ei yksinkertaisesti ole, jota ei tarvitsisi maksaa pois, Helander painotti.

Samalla hän tähdensi, että koronakriisiä paikkaava velkaelvytys on nyt paikallaan. Velanotto on kuitenkin jatkunut jo yli kymmenen vuotta ja kaiken lisäksi se alkoi taloudellisesti huomattavasti parempina aikoina.

– Velan osuus bkt:stä oli vuonna 2007 noin 30 prosenttia ja ennen koronakriisiä noin 60 prosenttia bkt:stä. Nyt ollaan 70 prosentin tasolla ja ensi vuonna jo 80 prosentin tuntumassa. Valtion talouden tasapainottamiseen ja velan lyhentämisen aloittamiseen menee kriisin laannuttua vielä vuosia, Helander muistutti.

Talouskasvu takaa tulevaisuuden

Kaiken kukkuraksi Suomen kyky hoitaa velanmaksua on EK:n varapuheenjohtajan mukaan monia muita maita heikompi. Työllisyysaste mataa 70 prosentin tuntumassa ja lisärasitteena on vielä nopeasti ikääntyvä väestö.

– Jos julkista taloutta vahvistettaisiin 5,0 miljardilla vuosittain, saisimme painettua velkaantumisen takaisin 80 prosentin tasolle bkt:stä, Helander ynnäili.

Hän patistikin istuvaa hallitusta rohkeisiin uudistuksiin ja linjauksiin, jotka kantaisivat myös seuraaville vaalikausille. Velkaa voidaan lopulta maksaa vain riittävällä talouskasvulla.

– Kaikki lähtee työllisyysasteesta. Kun se on korkeampi, paranee myös bkt. Ja kun suomalaisilla on työtä, he voivat maksaa myös veroja, joilla huolehditaan heikommista ja kehitetään tätä yhteiskuntaa. Esimerkiksi Ruotsin bkt kasvanut vuodesta 2008 lähtien yli 20 prossaa. Suomessa se on noussut noin 3,0 prosenttia, Helander totesi.

Yrityksille veroporkkanoita tutkimukseen ja sähköautoiluun

Aamupäivän päätteeksi saatiin vielä tiivis tietoisku ajankohtaisista veroasioista, joista osa oli hautumassa myös hallituksen budjettiriihessä.

Keskuskauppakamarin johtavan veroasiantuntijan Emmiliina Kujanpään mukaan osinkoveroon ja tuloverotukseen ei pitäisi tulla muutoksia, mutta valmisteveroihin on kiristyspainetta.

Käytännössä se tarkoittaa lämmityspolttoöljyn, dieselin, tupakan ja alkoholiveron verotuksen ja samalla hinnan nousua. Myös asuntolainan korkovähennys kutistuu 10 prosenttiin ja poistuu kokonaan vuonna 2023.

Yrityksille positiivisia uutisia ovat muun muassa ylimääräinen tutkimusvähennys vuosille 2021–24 sekä jo viime vuonna hyväksytty koneiden ja laitteiden tuplapoistomahdollisuus 2020–23.

– Myös teollisuuden sähkövero painuu EU:n minimitasolle. Samalla energiaintensiivisten yritysten veronpalautukset jäävät asteittain pois, Kujanpää listaili.

Työsuhdeautoilussa on täyssähköautoille tulossa näillä näkymin määräaikainen 170 euron suuruinen alennus verotusarvoon. Mikäli henkilöstölle on tarjolla polkupyöräetu, se on verovapaata 750 euroon asti. Työsuhdematkalipun verovapaa osuudeksi on tulossa 3400 euroa vuodessa.

Huomioita budjettiriihen ulkopuolelta

Budjettiriihen ulkopuolelta Kujanpää nosti esiin muun muassa arvonlisäveron liikevaihtorajan noston 15 000 euroon sekä sähköisen kaupankäynnin alv-verouudistuksen laajentumisen kaikkiin palveluihin.

Lausuntokierrokselle on lähdössä myös konserniavustuksen uudistus, jolla pyritään selkiyttämään käytäntöjä muun muassa tytäryhtiöiden tappioiden vähentämisessä.

Lisäksi työn alla on ulkomaisten yhtiöiden laajennettu verovelvollisuus. Tähän asti verovelvollisuus on koskenut vain Suomessa tehtyä tulosta.

– Tarkoitus on estää veronkiertoa tilanteessa, jossa yhtiö on rekisteröity esimerkiksi Viroon, mutta sen tosiasiallinen johtopaikka ja toiminta on täällä Suomessa, Kujanpää täsmensi.

Lue myös:

Koronakuoppaan kajastaa jo kasvuvaloa

Kuluvan kevään aikana positiiviset talousuutiset ovat olleet harvinaista herkkua. Niistä saatiin kuitenkin pieniä maistiaisia Helsingin seudun kauppakamarin finanssiwebinaarissa, kun äänessä...
Edellinen artikkeli EU:n Innovaatiorahaston ensimmäinen hakukierros avattu – Komissio investoi innovatiivisiin puhtaan teknologian hankkeisiin Seuraava artikkeli Hallitusammattilaisen arki – mitä se on käytännössä?