Emme selviä työvoimapulasta ilman, että hankimme työntekijöitä ulkomailta

Onko suosikkiravintolasi aukioloaikoja supistettu? Etkö saanut vastausta tarjouspyyntöösi kodin kunnostustöistä? Jäikö metrojunavuoro ajamatta? Puuttuuko lapsesi päiväkodista työntekijöitä? Osaajapula vaikuttaa jo vahvasti kaupunkilaisten arkeen.

Helsingin toimialarakenne on hyvin palveluvaltainen. Työpaikoista kaksi kolmannesta on palvelualalla. Yksityisten ja julkisten palvelujen sekä kaupan osuus työpaikoista on liki 85 prosenttia.

Vaikka sähköinen asiointi saattaa jopa parantaa ja nopeuttaa palvelukokemusta – ainakin niiden kannalta, jotka osaavat käyttää palvelusovelluksia sujuvasti – monet palvelut edellyttävät jatkossakin ihmisen työpanosta.

Helsingin seudun yrityksissä työvoimapula on jatkunut erittäin pitkään, eikä työvoiman kysynnässä ole tapahtumassa merkittävää laskua. Pulaa ja paljon pulaa kokevien yritysten osuus on pysynyt yli 60 prosentissa jo pidempään.

Työvoimapulan ratkaisemiseen on käytettävä kaikkia keinoja: lisättävä työvoimaresursseja houkuttelemalla osaajia ulkomailta, pidennettävä työuria molemmista päistä, parannettava yritysten henkilöstötarpeiden ja työikäisten osaamisen välistä vastaavuutta, nostettava vieraskielisten työllisyysastetta, räätälöitävä työtä täsmätyökykyisille ja lyhennettävä työurien keskeytyksiä.

Emme selviä työvoimapulasta ilman, että hankimme työntekijöitä ulkomailta. Vuonna 2022 Suomessa syntyi 45 000 lasta mutta kuolleita oli 63 000 – jo se kertoo, ettei ongelma ratkea lähivuosikymmeninä kotimaisin voimin.

Helsingin seudulla majoitus- ja ravitsemisalalla 33 prosenttia työntekijöistä on vieraskielisiä ja logistiikka-alalla 29 prosenttia. Edellä mainitut alat ovat hyvin riippuvaisia vieraskielisestä työvoimasta, jota ilman työpaikat jäävät täyttämättä, työt tekemättä sekä palvelut ja verotulot saamatta.

Hallitusohjelmassa tulee edistää jämäkästi työperäistä maahanmuuttoa ja varmistaa, että kolmansista maista saadaan riittävästi ammattiosaajia. On huolehdittava siitä, että ammattiosaajat saavat luvat yhtä nopeasti kuin erityisasiantuntijat tällä hetkellä. Uudenmaan alueella voitaisiin lisäksi käynnistää kokeilu, jossa saatavuusharkinnasta luovutaan kahden vuoden määräajaksi.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Uutisissa 6.5.2023