Helsingin yliopisto avaa ulkomaalaisille opiskelijoille ovia työelämään

Helsingin yliopistolla on kansainvälisille maisteriopiskelijoille tarkoitettu harjoitteluohjelma, joka antaa opiskelijoille mahdollisuuden saada arvokasta työkokemusta.

– Haluamme tukea kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä, koska tiedämme sen olevan Suomessa vaikeaa, Helsingin yliopiston urapalvelujen asiantuntija Anna Storgårds perustelee.

Harjoittelun kautta ulkomaalaiset opiskelijat saavat työkokemusta ja tuntumaa, millaista on olla töissä Suomessa. Harjoittelijat pääsevät verkostoitumaan ja saavat kontakteja, joita heillä ei ole vielä ennestään.

Harjoittelu on myös cv:ssä hyvä referenssi, josta on hyötyä työmarkkinoilla.

– Parhaimmillaan harjoittelu edistää työllistymistä. Useampikin kansainvälinen opiskelija on saanut valmistumisen jälkeen työpaikan yliopistolta. Harjoittelu on antanut varmasti lisäeväitä työllistyä myös muualla Suomessa, Helsingin yliopiston rekrytointien kehittämispäällikkö Jaana Nylund sanoo.

Vuonna 2023 yliopistolla oli 23 kansainvälistä harjoittelijaa, ja tänä vuonna haussa on 32 harjoittelupaikkaa. Kilpailu paikoista on kova, sillä hakemuksia tulee satoja.

Suomen kieli karttuu harjoittelun lomassa

Yliopiston kielikeskuksessa asiantuntijana työskentelevä Nina Sulonen on toiminut ohjaajana usealle harjoittelijalle. Hänestä ohjaajan rooli on keskeinen, jotta opiskelija saa harjoittelussa kaiken hyödyn irti.

– Harjoittelijaa ei saa jättää missään vaiheessa yksin. Hänen työtehtävänsä on mietittävä tarkasti niin, että ne ovat mieluisia ja tukevat harjoittelijan omia tavoitteita.

Sulosen mukaan kielikeskuksessa harjoittelija toteuttaa jonkun isomman projektin muiden töiden lomassa.

– Harjoittelijat tulevat osaksi koko työyhteisöä ja ovat mukana kaikissa henkilöstölle järjestetyissä tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Näin he pääsevät verkostoitumaan, mikä kuuluu harjoittelun keskeisiin tavoitteisiin. Kontaktit auttavat saamaan jalansijaa suomalaisessa työelämässä.

Sulosen mukaan moni harjoittelija haluaa oppia suomea tai ruotsia – tai molempia. Hänen mielestään tätä varten on tärkeää luoda turvallinen kieliympäristö, jossa kieltä voi harjoitella.

Työn kannalta keskeiset asiat käydään kuitenkin aina läpi kaikille vahvalla kielellä, yleensä englanniksi.

Jaana Nylund sanoo, että kansainvälisen harjoittelijan tulo on työyhteisöllekin silmiä avaava kokemus. Se haastaa pohtimaan omaa työskentelyään ja työkulttuuria uudella tavalla.

– Yliopiston tutkimuspuoli on jo kansainvälinen, mutta hallinnossa kansainvälisen taustan omaavien työntekijöiden osuus on alhainen. Harjoittelupaikat madaltavat kynnystä ottaa työyhteisöihin kansainvälisiä osaajia.

Harjoittelun kautta pysyvään työsuhteeseen

Yksi kansainvälisten maisteriopiskelijoiden harjoitteluohjelmaan osallistunut on tanskalainen Stinne Vognæs, joka tuli Helsingin yliopistoon opiskelemaan globaalipolitiikkaa ja viestintää. Hänen mukaansa opiskelupaikan valintaan vaikutti suomalainen kumppani.

– Tiesin, että opintojen jälkeen jäisin todennäköisesti Suomeen. Siksi halusin jo opiskeluaikana työkokemusta suomalaisesta työyhteisöstä, Vognæs sanoo.

Harjoittelusta oli hänelle paljon hyötyä. Se auttoi rakentamaan verkostoja ja tutustumaan ihmisiin, jotka perehdyttivät suomalaiseen työelämään.

Harjoittelu oli antoisa. Se auttoi löytämään omia vahvuuksiani.

Muutama kuukausi valmistumisensa jälkeen Vognæs sai suunnittelijan paikan yliopiston kansainvälisten asioiden yksikössä. Hän toimii muun muassa projektikoordinaattorina eurooppalaisten yliopistojen Una Europa -verkoston hankkeissa.

– Olen tyytyväinen siihen, että harjoittelun kautta sain jalkani oven väliin yliopiston kaltaiseen organisaatioon. Toimin nyt myös itse harjoittelijoiden ohjaajana ja osaan tukea heitä samalla tavalla kuin minuakin aikanaan tuettiin.

Vognæs opiskelee työn ohella suomea. Hän on tyytyväinen siihen, että yliopisto antaa mahdollisuuden osallistua kieliopintoihin myös työajalla.

– Lisäksi saan harjoitella suomea kollegojen kanssa työpäivien aikana.

Myös yritys voi tarjota harjoittelupaikan

Helsingin yliopiston kansainväliset tutkinto-opiskelijat voisivat suorittaa harjoittelun myös yliopiston ulkopuolella, esimerkiksi yrityksissä, järjestöissä tai kunnissa. Anna Storgårdsin mukaan harjoittelut ovat luonteeltaan asiantuntijatehtäviä, joissa harjoittelija voi mahdollisimman paljon soveltaa ja kehittää saamaansa koulutusta.

Harjoittelijaa voi hakea laittamalla harjoittelupaikkailmoituksen Helsingin yliopiston työpaikkaportaali JobTeaseriin.

– Jos yritys on kiinnostunut kansainvälisestä harjoittelijasta, hakemus kannattaa kirjoittaa englanniksi. Lisäksi on hyvä mainita, edellytetäänkö tehtävässä suomen kielen osaamista vai ei.

Harjoittelijalle tulee nimetä työpaikalla harjoittelun ohjaaja, joka on perehtynyt harjoittelijan tehtäviin ja osaa neuvoa, opastaa ja arvioida harjoittelijan työskentelyä.

– Harjoittelun ohjaus tulee suunnitella niin, ettei harjoittelija jää yksin. Perehdytys ja ohjaaminen ovat olennainen osa harjoittelua, ja niihin tulisi varata riittävästi aikaa ja voimavaroja. Myös harjoittelijan tutustuminen organisaatioon ja työyhteisön käytäntöihin on tärkeää, Storgårds sanoo.

Työkieltä ei tarvitse välttämättä vaihtaa

Harjoittelun vähimmäispituus on pääsääntöisesti kaksi kuukautta. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea harjoittelutukea, joka on yhteensä 1800 euroa harjoittelua kohden. Tukea ei makseta suoraan opiskelijalle, vaan tuella katetaan osa kuluista, joita työnantajalle aiheutuu harjoittelijan palkkaamisesta.

Ehtona on, että työnantaja maksaa harjoittelijalle vähintään Kelan työssäoloehdon suuruista palkkaa. Vuonna 2024 palkan vähimmäismäärä on 1399 euroa kuukaudessa.

Storgårdsin mukaan yritykset ovat tarjonneet tähän saakka vain vähän harjoittelupaikkoja kansainvälisille opiskelijoille. Hän arvelee, että keskeinen syy tähän on kieliasia.

– Harva ulkomailta tullut opiskelija osaa vielä suomea, kun taas yrityksessä saatetaan käyttää sataprosenttisesti suomea.

Storgårds kannustaa yrityksiä luomaan harjoittelupaikkoja kansainvälisille opiskelijoille ja kokeilemaan, miten uusi ihminen sulautuu työyhteisöön. Harjoittelu kestää vain määrätyn ajan, eikä yrityksellä ole sen jälkeen sitoumuksia harjoittelijaa kohtaan.

– Eikä työkieltä tarvitse muuttaa kokonaan, vaan englantia voidaan tarvittaessa käyttää vain valikoiden asioissa, jotka koskevat harjoittelijaa.

Jaana Nylund sanoo, että harjoittelu on hyvä tapa kokeilla työyhteisön kansainvälistymistä ja miten vaikkapa työkielen osittainen muuttaminen englanniksi vaikuttaisi yrityksen arkeen.

– On myös oman organisaation etu, että työyhteisöön tulee ihmisiä eri kulttuuritaustoista. He tuovat mukanaan uutta näkemystä ja tuoreita ajatuksia, Nylund huomauttaa.