Huoltotunnelin uudistaminen parantaisi Helsingin keskustan saavutettavuutta

• Helsingin seudun kauppakamari esittää, että keskustan huoltotunneli uudistetaan liikennekäyttöön ja yhdistetään suunnitteilla olevaan Länsisataman tunneliin. Toimiva tunneli parantaisi Helsingin ydinkeskustan saavutettavuutta ja tukisi viihtyisän kaupunkiympäristön kehittämistä. Ehdotus on laajempi kuin jo kaupunginhallituksen päätetty kehittämisvaraus, joka koskee huoltotunnelin käytön tehostamista ja maanalaisen tunneliyhteyden suunnittelua Hakaniemestä ydinkeskustaan.

• Ramboll toteutti Helsingin seudun kauppakamarin toimeksiannosta selvityksen, jossa tutkittiin huoltotunnelin kehittämisen liikenteellisiä vaikutuksia. Selvityksessä verrattiin kahta eri tilannetta. Vertailussa ovat Helsingin kaupungin alkusyksyn 2024 suunnitelma vuodelle 2040 (perusskenaario ve0+), jossa huoltotunneli säilyy nykytilassa sekä Helsingin seudun kauppakamarin ehdottama Länsisataman tunneliyhteyden vaihtoehto (kehittämisskenaario K8). Helsingin seudun kauppakamarin esittämässä mallissa keskustan liikenne sujuvoituisi ja saavutettavuus paranisi. Liikennemallinnus osoittaa myös, että K8-vaihtoehto on toteutettavissa, mutta vaatii jatkoselvityksiä.

• Viimeisen vuosikymmenen aikana Helsingin ydinkeskustan elinvoima on heikentynyt merkittävästi. Vuoteen 2019 verrattuna keskustassa on 30 miljoonaa kävijää vähemmän, mikä tarkoittaa noin 80 000 päivittäisen käynnin laskua. Saavutettavuus on vaikeutunut, yli 100 kaupan liikettä on lopettanut toimintansa, ja yritysten liikevaihto on pienentynyt 20–30 prosenttia. Pohjoismaisessa vertailussa Helsingin keskusta on jäänyt pandemian jälkeen elinvoimassa selvästi Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan jälkeen.

• Helsingin ydinkeskustan liiketoiminnan kehitys on vahvasti riippuvainen asiakasvirtojen suunnasta. Yritykset joutuvat arvioimaan liiketilojensa vuokrasopimusten jatkamista tai uusien investointien kannattavuutta perustuen keskustan päivittäisiin kävijämääriin ja saavutettavuuteen. Keskustan tulevaisuuden elinvoima nojaa siihen, kuinka onnistuneesti kävijämäärät saadaan palautettua vähintään pandemiaa edeltävälle tasolle.

• Keskustan elinvoiman mittarit ovat monipuolisia. Ne kattavat monimuotoisen elinkeino- ja palvelurakenteen, kiinnostavat tapahtumat ja kulttuurielämän, riittävän työpaikkojen määrän, asukkaiden viihtyvyyden sekä hotellien ja ravintoloiden käyttöasteen. Lisäksi sekä loma- että työmatkailijoiden määrät ja Helsingin menestys kansainvälisissä vertailuissa ovat keskeisiä. Näihin kaikkiin vaikuttaa olennaisesti, miten hyvin ydinkeskusta on saavutettavissa kaikilla liikkumismuodoilla.

Näin selvitys tehtiin

Liikenteellisen selvityksen Helsingin seudun kauppakamarille teki Ramboll Finland Oy.

Selvityksessä verrattiin kahta eri tilannetta. Vertailussa ovat Helsingin kaupungin alkusyksyn 2024 suunnitelma vuodelle 2040 (perusskenaario ve0+), jossa huoltotunneli säilyy nykytilassa sekä Helsingin seudun kauppakamarin ehdottama Länsisataman tunneliyhteyden vaihtoehto (kehittämisskenaario K8). K8-kehittämisskenaariossa on huomioitu Kaivokatu joukkoliikennekatuna ja Esplanadit 2+2-kaistaisena.

Selvityksen liikenne-ennustetarkastelut on tehty Helsingin seudun liikenteen (HSL) ylläpitämällä Helsingin työssäkäyntialueen Helmet-liikennemallilla (Helmet 4.1).

Helsingin seudun kauppakamarin ehdotus Helsingin ydinkeskustan elinvoiman parantamiseksi

Keskustan huoltotunnelin liittäminen Länsisataman tunneliin. Lue Helsingin seudun kauppakamarin selvitys alta

Lue selvitys tästä