Kauppakamari linjaa: Lakiin suunnitellut liikkumisrajoitukset ylimitoitettuja

Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen luonnehtii lakiesityksiä liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamiseksi liian järeiksi.

– Liikkumisrajoituksilla olisi merkittäviä vaikutuksia erityisesti majoitus- ja ravitsemisalan, kaupan ja palvelujen sekä liikennealan yrityksiin, jotka ovat jo yli vuoden ajan sinnitelleet todella vaikeissa olosuhteissa. Esimerkiksi Helsingin seudulla majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto oli vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä 36 % ja työllisyys 19 % alemmalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen. Liikennealalla vastaavat luvut olivat 33 % ja 17 %, Lahtinen linjaa.

Helsingin seutu on palveluvaltaisena alueena kärsinyt koronasta muuta maata huomattavasti enemmän, eikä tilannetta saa enää pahentaa liian massiivisilla rajoituksilla. Jos hallituksen esitys etenee esitetyssä muodossa, Lahtinen arvioi, että epävarmuus lain soveltamista käytännön asiakaspalvelutilanteissa lisääntyy.

– Esimerkiksi eri liiketyyppien ja tuoteryhmien karsinointi hypermarketeissa tai muissa monialaisissa liiketiloissa on mahdollista tehdä, mutta kuka tekee päätöksen siitä, mikä on kulloinkin asiakkaan välttämätön tarve, Lahtinen pohtii.

Hänen mukaansa vaarana ovat työrauhaa horjuttavat konfliktitilanteet henkilöstön ja asiakkaiden välillä, sillä lakiluonnokseen kirjattu välttämätön tarve ei ole objektiivisesti määriteltävissä. Liikkumisrajoitukset voivat käynnistää myös hamstrausaallon, joka vaikeuttaisi tuotteiden ja palveluiden saatavuutta.

– Yritysten ja sen henkilökunnan tehtävänä ei ole toimia poliisina tai viranomaisena näissä asioissa, Lahtinen toteaa.

Kauppakamarin keinoja koronan torjuntaan

Lahtisen mukaan esitettyjä liikkumisrajoituksia parempia koronan vastaisia keinoja olisivat:

– pakkotestauksen toteutus maan rajoilla
– kasvomaskipakko/velvoite
– rokotusten kohdentaminen pahimmille korona-alueille
– työterveyshuollon mukaan ottaminen rokotusten aidoksi jakelukanavaksi
– tarvittaessa ilta- ja yöaikoihin kohdistuvat liikkumisrajoitukset ja yksityisiin kokoontumisiin puuttuminen.

Kauppakamari esittää, että lain käsittelyssä huomioitaisiin eri toimialojen tasapuolinen kohtelu.

Ravintolat on suljettu viranomaispäätöksellä ja tästä on sovittu selkeät, mutta riittämättömät korvausmallit. Nyt esitetyt uudet liikkuvuusrajoitukset laittavat erityisesti erikoiskaupan täysin kestämättömään asemaan: kaupan toimialaa moititaan julkisesti ja kehotetaan ihmisiä välttämään kaupassa käyntiä, mutta kauppoja ei viranomaisen toimesta suljeta, vaan estetään asiakkaiden saapuminen liiketiloihin. Tämä osuu erityisen pahasti erikoiskauppaan, mutta pk-seudulla yritykset ovat yritystuista huolimatta syvissä vaikeuksissa jo ennestään. Ravintolat, tapahtuma-, virkistys- ja kulttuurituotanto sekä matkailun ja henkilöliikenteen yritykset ovat vaikeuksissa jo ennestään, ilman nyt suunniteltuja liikkumisrajoituksia, Lahtinen korostaa.

Kaupat ja kauppakeskukset turvallisuuskärjellä

Kaupat ovat tällä hetkellä turvallisia paikkoja. Kauppakeskuksissa on paljon tilaa, tehokas ilmanvaihto ja erittäin vähän asiakkaita. Kauppakeskukset ovat tehneet järjestelmällisesti työtä turvallisuuden eteen koronakriisin alusta saakka, joten siellä osataan toimia vastuullisesti.

– Kauppakeskuksissa on tällä hetkellä äärimmäisen rauhallista. Kauppakeskusten kävijämäärät ovat noin 30–50 prosenttia normaalista kävijämääristä ja nämä määrät ovat todella kaukana tilojen maksimikapasiteetista, Lahtinen muistuttaa.

Kauppakeskuksissa, kaupoissa ja yrityksissä on jo nyt käytössä hyvin mittavat turvalliset käytännöt, joihin sisältyvät muun muassa järjestelyt jonojen ohjaamiseksi, suojapleksien käyttö maksutilanteissa ja pakkausalueella sekä käsidesit asiakkaille. Istuinpaikat on poistettu asiakastiloista ja kärryjen sekä kantokorien desinfioimiseksi on tarjolla puhdistusvälineitä. Lisäksi turvavälitarrat ja muu ohjeistus ohjaavat asiakkaita pitämään turvavälejä.

– Vaikutukset tulevat olemaan mittavat, kun kaupan ja palveluiden alat joutuvat irtisanomaan ihmisiä. Kaupan ala on myös suurin nuorten työllistäjä; yli viidesosa alle 25-vuotiaista työssäkäyvistä nuorista työskentelee kaupan alalla. Mitä tapahtuu kaikille näille nuorille, jotka jäävät tyhjän päälle, kun yritykset irtisanovat työntekijöitään, Lahtinen kysyy.

Ei kiitos epäselvälle sääntelylle

Lukuisat yritykset Helsingin seudulla ja laajemminkin ovat varautuneet siihen, että henkilöstön rokotuksia voidaan toteuttaa nopeutetulla tahdilla työterveyden kautta, jos tämä rokotusreitti avataan viranomaispäätöksin.

– Maskipakko tai -velvoite olisi hyvä tapa toimia, mutta viranomaisen tulisi säätää siitä lailla/asetuksella ja sen valvonnan tulisi myös olla viranomaisella, ei yrityksen henkilökunnalla, jolla ei ole poliisin tai viranomaisen antamia valtuuksia. Epäselvät määräykset – jos joissakin liikkeissä voi käydä ja toisissa ei – mutta kukaan ei tiedä käytännössä, mikä on sallittua, heikentävät yritysten mahdollisuuksia täyttää rooliaan palveluiden, yhteiskunnan huoltovarmuuden ja yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä, Lahtinen painottaa.