Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Osaavan henkilöstön saatavuus vaatii muutoksia koulutusjärjestelmään
Julkaistu:
Koulutusjärjestelmä on muutettava joustavaksi ja reagointikykyiseksi, vaativat kauppakamarit. Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen yrityksille vaatii, että koulutusjärjestelmän sisäiset raja-aidat puretaan ja elinikäinen oppiminen mahdollistetaan. Ammatti- ja tutkintonimikkeiden sijaan huomio on kiinnitettävä osaamiseen, jota on voitava päivittää muuttuvien tarpeiden mukaan läpi työuran.
Pula osaavasta työvoimasta on noussut kasvun esteeksi joka puolella Suomea. Samanaikaisesti työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat kiihtyvään tahtiin ja elinikäisestä, jatkuvasta oppimisesta on tullut työelämän uusi normi.
– Koulutusjärjestelmän joustavuus ja nopea reagointikyky ovat välttämättömiä edellytyksiä vastattaessa tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, sanoo projektijohtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.
Osaavaa henkilöstöä yrityksille
Kauppakamarit julkaisivat tänään koulutusteesit, joissa listataan seitsemän keinoa varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus yrityksille. Kauppakamarit haluavat muun muassa tukea ammatillisen koulutuksen uudistuksen onnistumista, laajentaa oppisopimusten käyttöä sekä tiivistää yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä.
Lahtisen mukaan suhdanteiden ja yritysten osaamistarpeiden muutoksiin on vastattava tiivistämällä yritysten, koulutuksen järjestäjien ja työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyötä.
– Helsingin seudulla kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari on käytännön esimerkki yhteistyöfoorumista, jossa ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yritykset yhdessä ennakoivat tulevaisuuden tarpeita ja kehittävät työelämälähtöistä koulutusta, Lahtinen sanoo
Kauppakamarit ovat huolissaan osaamisen rapautumisesta ja nuorten syrjäytymisestä. Kauppakamarien mukaan jokaisen nuoren tulisi saada vähintään toisen asteen koulutus. Tavoitteeseen ei kauppakamarien mukaan päästä oppivelvollisuusiän mekaanisella nostamisella, vaan ongelman ratkaiseminen vaatii resurssien suuntaamista varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.
– Peruskoulun on tarjottava riittävät valmiudet erityisesti äidinkielessä, matematiikassa ja vuorovaikutustaidoissa, jotta nuoret pärjäävät lukiossa, ammattiin johtavissa opinnoissa ja myöhemmin korkeakoulussa, Lahtinen toteaa.
Suomen tulevaisuuden menestys ja kilpailukyky riippuvat osaamisesta. Joustavan koulutusjärjestelmän lisäksi Suomen aktiivisesti houkuteltava korkeaa osaamista ja ammattitaitoisia työntekijöitä myös ulkomailta.
– Työelämä kansainvälistyy ja monimuotoistuu kovaa vauhtia varsikin pääkaupunkiseudulla. Koulutustarjonnassa tämän täytyy näkyä mahdollisuutena toteuttaa tarvittavaa englanninkielistä opetusta ja kotoutumiskoulutusta yritysten ja työyhteisöjen tarpeiden mukaan, Lahtinen sanoo.
Kauppakamarien mukaan tasapaino koulutusjärjestelmän valtakunnallisen ohjauksen ja alueiden päätösvallan välillä on arvioitava uudestaan. Keskeistä on elinkeinoelämän, koulutuksen järjestäjien ja työllisyyspalveluiden tiivis yhteistyö, jolla voidaan parhaiten kehittää alueen osaamista, kilpailukykyä ja vetovoimaa
Lue kauppakamarien koulutusteesit kokonaisuudessaan:
Tulevaisuuden osaajat
Pula osaavasta työvoimasta on noussut kasvun esteeksi joka puolella Suomea. Samaan aikaan työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat kiihtyvään tahtiin ja elinikäisestä, jatkuvasta oppimisesta on tullut työelämän uusi normi. Kuten Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa hiljattain totesi, muutos ei tule enää koskaan olemaan yhtä hidasta kuin se on nyt. Vuonna 2025 maailmassa tuotetaan dataa arviolta kymmenkertaisesti kuin vuonna 2016.
Koulutusjärjestelmämme on vastattava uusiin vaatimuksiin. Joustavuus ja kyky reagoida nopeasti ovat ainoita keinoja edetä, kun kehityksen tahti kiihtyy ja ennakointi vaikeutuu. Jatkuva oppiminen edellyttää, että koulutusjärjestelmän sisäiset raja-aidat puretaan. Erilaisia tutkintoja, tutkinnon osia, työssäoppimista ja työntekoa on voitava yhdistellä joustavasti läpi työuran.
Ammattinimikkeiden sijaan huomio on kiinnitettävä osaamiseen, sillä osaamisesta tulee yhä yksilöllisempää. Jatkuvan oppimisen keskiössä tulee olla puuttuvan osaamisen täydentäminen. Täydennys- ja muuntokoulutuksen merkitykseen on herätty, mutta koulutustarjontaa tarvitaan lisää. Esimerkiksi digitalisaation potentiaalin hyödyntäminen vaatii nykyisten työntekijöiden osaamisen pikaista täydentämistä.
Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen yrityksille edellyttää, että yhteistyötä oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä tiivistetään entisestään. Koulutusjärjestelmä ei voi toimia työelämästä irrallisesti, vaan yritysten nopeasti muuttuvien osaamistarpeiden tulisi näkyä mahdollisimman nopeasti opetuksen sisällöissä. Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari on käytännön esimerkki yhteistyöfoorumista, jossa ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yritykset ennakoivat yhdessä tulevaisuuden tarpeita ja kehittävät työelämälähtöistä koulutusta.
Tulevaisuuden työelämä ja yritykset ovat yhä kansainvälisempiä. Suomen oma väki ei yksin riitä turvaamaan riittävää määrää osaajia yrityksille. Suomen on pystyttävä houkuttelemaan huippuosaamista ja rautaisia ammattilaisia myös ulkomailta. Lisäksi Suomen on täysimittaisesti hyödynnettävä kansainvälisten osaajien potentiaali, joka on jo maassa. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta on tehtävä nopeampi reitti avoimille työmarkkinoille ja esimerkiksi Suomessa tutkintoa opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista on pidettävä kiinni. Valmistuville ulkomaalaisille opiskelijoille tulisi tarjota pysyviä oleskelulupia.
Suomen tulevaisuuden menestyksen ja kilpailukyvyn ratkaisee osaaminen. Jotta olemme valmiita rakentamaan seuraavan sadan vuoden menestystarinan, on koulutusjärjestelmäämme kehitettävä määrätietoisesti vastaamaan tulevaisuuden työelämän vaatimuksia. Samanaikaisesti yhteiskuntamme on avauduttava ja toivotettava tervetulleeksi ulkomaalaiset osaajat.
Kirjoittaja: Johanna Sipola, johtaja, Keskuskauppakamari
