fiiliskuva

Lausunto: luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi

4.1 Keskeiset ehdotukset

Helsingin seudun kauppakamari haluaa kiinnittää huomiota seudun vakavaan kohtaanto-ongelmaan. Yritysten rekrytointivaikeudet ovat pahentuneet ja n. 70 % alueen yrityksistä kokee pulaa tai paljon pulaa osaavista työntekijöistä. Tilanteeseen tarvitaan sekä nopeita että pitkän aikavälin ratkaisuja eikä työvoimapalvelujen siirto kunnille saa vaikeuttaa tilannetta entisestään. Se edellyttää toimivaa yhteistyötä ja vuoropuhelua valtion ja kuntien, eri viranomaisten sekä palveluntuottajien välillä. Toimiva yhteistyö edellyttää riittäviä kannustimia sekä yhteismitallisia tavoitteita.

Uudenmaan väestökehitys jatkaa ennusteiden mukaan kasvuaan ja samalla vieraskielisen väestön osuus kasvaa. Nämä on huomioitava myös alueen rahoituksessa. On myös varmistettava, että uudistus ei aiheuta rakenteellista tulonsiirtoa Uudeltamaalta muuhun maahan.

Työllisyysalueiden yhteistyön hyvinvointialueiden kanssa on oltava saumatonta, jotta palvelut eivät jää vajaakäytölle. Samalla rahoitusmallin on kannustettava vaikeasti työllistyvien pääsyä pitkäkestoisiin palveluihin.

4.1.2 Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu

Ehdotuksen mukaan kunnat voivat järjestää palvelut yksin, mikäli alueella on vähintään 20 000 työllistä. Muussa tapauksessa niiden on muodostettava yhteinen työllisyysalue muiden lähialueen kuntien kanssa. Helsingin seudun kauppakamari haluaa kiinnittää huomiota Uudenmaan alueen erityispiirteisiin. Alue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden ja yrityksillä voi olla toimipisteitä useammassa eri paikassa. Työssäkäyntialueet eivät noudata kuntarajoja. Hallituksen esitys jättää epäselväksi, miten todellisten työssäkäyntialueiden laajuus huomioidaan ja miten varmistetaan, ettei keinotekoisista työllisyysalueista muodostu esimerkiksi tiedonkulkuun liittyviä ja työvoiman saatavuutta vaikeuttavia vaikutuksia.

Hallituksen esityksen vaikutusten arviointi yritysten näkökulmasta jää liian kevyelle tasolle. Yritykset ja työnhakijat eivät saa joutua sijaiskärsijäksi mahdollisten hallinnonalojen välisten kuilujen takia.

4.1.5 Työvoimapalveluiden ohjaus ja valvonta

Helsingin seudun kauppakamari haluaa kiinnittää huomiota kohdassa 4.1.2 yhteydessä esille nostamaansa huoleen työssäkäyntialueista. Ohjauksen ja valvonnan kautta on varmistettava, että kunnilla on riittävät kannusteet myös työssäkäyntialueet ylittävään yhteistyöhön.

Järjestämisvastuun siirtyessä kunnille on varmistettava, että julkiset työvoimapalvelut ovat samanarvoisesti saatavilla alueesta riippumatta sekä työnantajille että työnhakijoille.

4.1.13 Työntekijän oleskelulupa

Ehdotuksen mukaan oleskelulupien osittainen käsittely siirretään lakkautettavilta TE-toimistoilta Maahanmuuttovirastolle. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi lupaprosessien sujuvuus on erittäin tärkeää. Maahanmuuttovirastolle siirtyviä tehtäviä ei saa siirtää virastoon sellaisenaan, eikä myöskään istuttaa suoraan Maahanmuuttoviraston olemassa oleviin prosesseihin. Tärkeää on, että asiakaspalveluja ja lupaprosesseja voidaan nopeuttaa uudenlaisella tekemisellä henkilöresurssitarvetta samalla vähentäen.
Toinen tärkeä edellytys työperäisen maahanmuuton tehokkaalle edistämiselle on asettautumispalveluiden saatavuus ja sujuvuus kaikille maahan tuleville ryhmille, mutta erityisesti työntekijän mukana muuttavalle perheelle. Kansainvälisten työnhakijoiden palveluiden kehittäminen on nostettava prioriteettilistalla korkealle. Se edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä alueella ja valtakunnallisesti. International House Helsinki -konseptia on hyödynnettävä nykyistä laajemmin.

Uudellamaalla tulisi käynnistää kokeilu, jossa luovutaan saatavuusharkinnasta määräajaksi, esimerkiksi vuoteen 2026 saakka. Kokeilu voidaan toteuttaa ylihallinnollisena yhteistyönä International House Helsinki -palvelussa, jossa ovat nyt mukana kaikki keskeiset viranomaiset ja yksityinen sektori. Kokeilun tuloksia voidaan hyödyntää, kun uudistetaan koko maata koskevia työperäisen maahanmuuton käytäntöjä ja lainsäädäntöä.
Työperäinen maahanmuutto on Uudellemaalle ja sen yritystoiminnalle keskeinen onnistumisen edellytys. TE-palvelu-uudistuksessa on luotava kunnille kannustimet ja velvoitteet tuottaa työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä työnantajapalveluita keskitetysti ja yhden luukun periaatteella. Mikäli työperäiseen maahanmuuton yrityspalvelut sirpaloituvat pienten työllisyysalueiden hoidettavaksi, eivät niiden resurssit yksin riitä vaikuttavien yrityspalveluiden hoitamiseen. Palveluissa, joissa voidaan saavuttaa huomattavia synergiaetuja ovat esimerkiksi yritysneuvonta, tulkkauspalvelut, yleisneuvonta, osaamisen tunnistaminen, yhteiset rekrytointi- ja matching-palvelut, yhteistyö ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyö valtion viranomaisten kanssa sekä yhteistyö yksityisen sektorin yritysten kanssa. Uudellamaalla on yhteistyöalustana voi toimia International House Helsinki palvelu.

4.1.12 Yritysten kehittämispalvelut

Hallituksen esityksen mukaan yritysten kehittämispalvelut eivät siirry kuntien järjestämisvastuulle, vaan ne järjestetään jatkossa ELY-keskusten kautta.

Kauppakamarin teettämän selvityksen mukaan yritykset tuntevat heikosti eri palveluntuottajien (TE-toimistot, ELY-keskukset, ammatillisen koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut) tuottamia rekrytointi- ja osaamisen kehittämisen palveluja. Uudistus ei saa heikentää tilannetta entisestään ja niiden löydettävyyteen on panostettava.

Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä

Luku 1:

Esityksen mukaan työnantajapalveluiden kustannukset jäävät palvelua tarjoavan kunnan kustannukselle. Se ei kuitenkaan saa aiheuttaa tehottomuutta ja ylihallinnointia ja palveluiden hidastumista. On huomioitava, että yritykset voivat toimia useassa eri toimipaikassa usean eri kunnan alueella sijaintikunnasta riippumatta.

Luku 7: Työvoimakoulutus

Helsingin seudun kauppakamari pitää tärkeänä työvoimakoulutusten toteuttamista kilpailuneutraalilla tavalla, joka ei mahdollista kuntien omien palveluntuottajien suosimista.

Luku 10: Työnantajalle myönnettävät tuet

Helsingin seudun kauppakamari huomauttaa, että palkkatuen vaikuttavuuden kannalta on tärkeää sen kohdentaminen vain syystä tai toisesta vaikeasti työllistyville.

Muita huomioita:

Helsingin seudun kauppakamari pitää erittäin tärkeänä sitä, että työvoimapalvelut tuotetaan yhteistyössä yksityisten palveluntarjoajien sekä koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa.

Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa, että Uudellemaalle perustetaan viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyöelin ja joka käsittelee mm. alueen työvoimatarpeiden ennakointia. Alueen sisällä on myös huolehdittava siitä, että osaamisen tunnistamiseen liittyvä tieto on kaikkien palveluja tarjoavien tahojen käytössä. Se sujuvoittaisi palveluihin siirtymisessä ja varmistaisi myös, etteivät palvelut jää vajaakäytölle.


Lisätietoja:

Riikka Vataja
Johtava asiantuntija,
Helsingin seudun kauppakamari

Lue myös

Osaajapulaan tarvitaan yhteistyötä ja yrityslähtöisiä opintopolkuja

Pitkän ja piinavan koronakurimuksen yhtenä valopilkkuna on ollut Suomen varsin suotuisia suhdannetilanne. Pandemian alussa uhkana...

Lausunto: Hallituksen esitys ulkomaalaislain 5 luvun muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt ulkomaalaislain 5 luvun ja siihen liittyvien lakien uudistamisesta lausuntoa. Helsingin...

Mitä markkinamahdollisuuksia Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari tarjoavat suomalaisille yrityksille?

Tšekin bruttokansantuote on noin puolet ja Slovakian yksi kolmasosa Suomen bruttokansan­tuotteesta....