Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Monikulttuurisella työyhteisöllä on paljon positiivisia vaikutuksia muun muassa asiakastyytyväisyyteen, tuotekehitykseen ja kielitaitoon. Kauppakamarin tekemän selvityksen mukaan kansainväliset osaajat auttavat lisäksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa, laajentavat kontaktiverkostoja ja edistävät yrityksen kansainvälistymistä.
– Kansainvälisten työntekijöiden myötä yritykseen tulee parempi kohdemarkkinatuntemus, sillä bisneksen tekemisen tavat ja kulttuuri vaihtelevat paljon maiden välillä. Jos yritykseen saadaan työntekijä vaikka Kiinasta tai Japanista, heillä on kielitaito ja ihan erilainen ymmärrys paikallisesta kulttuurista, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin projektipäällikkö Satu Salonen.
Kansainvälisellä työntekijällä on suuri merkitys myös työyhteisölle. Toisesta kulttuurista tuleva työntekijä tuo yhteisöön uusia tekemisen tapoja ja rikastuttaa työyhteisön sisäistä toimintaa.
Suomessa eniten ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä löytyy Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta. Vieraskielisten osuus Helsingin seudun alueen työikäisistä oli vuoden 2018 alussa 16 %. Helsingin seudun kauppakamarin tekemässä kyselyssä puolet jäsenyrityksistä ilmoitti, että heidän työntekijöistään alle viisi prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisen henkilöstön osuudeksi 5–19 % ilmoitti hieman alle kolmannes vastanneista ja yli 40 % osuudeksi henkilöstöstä ilmoitti noin 10 % vastanneista.
– Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisia työntekijöitä on erityisesti ITC -ja teknologia-aloilla, mutta osaavaa työvoimaa kaivataan koko ajan myös muilla aloilla, Salonen toteaa.
Työvoiman saatavuuden vaikeutuessa ja alueen väestön kasvun perustuessa pääosin maahanmuuttoon, lisääntyy myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä. Työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan 0,6 – 0,75 % vuodessa ainakin vuoteen 2030 asti.
– Monella alalla on nyt havahduttu siihen, että työvoimaa tarvitaan, mutta täältä ei löydy tarpeeksi tekijöitä tai erityisosaamista. Tässä ulkomaalaistaustaiset ja ulkomailta tulevat työntekijät ovat tärkeässä roolissa.
Salonen muistuttaa, että rekrytoinneissa ei välttämättä tarvitse suunnata heti Suomen rajojen ulkopuolelle, sillä meillä riittää muualta tulleita osaajia. Maassa on jo nyt paljon koulutettuja maahanmuuttajia ja korkeakouluissa yli 20 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa.
Kansainvälisen osaajan palkkaaminen voi tuntua äkkiseltään isolta askeleelta, mutta sitä voi testata matalalla kynnyksellä vaikkapa ottamalla ulkomaalaistaustaisen henkilön työharjoitteluun, Salonen sanoo.
Jos kansainvälistyminen mietityttää, potentiaalia kansainvälistymiseen voi testata kauppakamarin ja Business Finlandin kehittämällä Talent Boost -mittarilla. Sen avulla yritykset ja organisaatiot voivat kartoittaa valmiuksiaan kansainvälisen työvoiman rekrytointiin, mitata organisaatiokulttuurin avoimuutta sekä järjestelmien sekä työtapojen valmiutta monikulttuuriseen työyhteisöön.
Ota ensimmäinen askel kohti sisäistä kansainvälistymistä ja menestystä, testaa yrityksesi kansainvälistymiskunto tästä: https://survey.zef.fi/gqsgmtcs/index.html
Jos kansainvälistyminen mietityttää, potentiaalia kansainvälistymiseen voi testata kauppakamarin ja Business Finlandin kehittämällä Talent Boost -mittarilla. Sen avulla yritykset ja organisaatiot voivat kartoittaa valmiuksiaan kansainvälisen työvoiman rekrytointiin, mitata organisaatiokulttuurin avoimuutta sekä järjestelmien sekä työtapojen valmiutta monikulttuuriseen työyhteisöön.
Ota ensimmäinen askel kohti sisäistä kansainvälistymistä ja menestystä.
Testaa yrityksesi kansainvälistymiskunto Talent Boost -mittarilla