Monikulttuurinen työyhteisö parantaa asiakastyytyväisyyttä. Helsingin seudun kauppakamarin Menestyvä monikulttuurinen yritys.

Menestyvä monikulttuurinen yritys: Monikulttuurinen työyhteisö parantaa asiakastyytyväisyyttä

Suomalainen työelämä monikulttuuristuu jatkuvasti. Kilpailu globaaleista osaajista tulee kiristymään, sillä maailmalla kaivataan uusia ideoita ja kasvun mahdollisuuksia.

Monimuotoisesta työyhteisöstä voi olla monia hyötyjä niin yritykselle kuin sen asiakkaillekin. Kulttuurisen monimuotoisuuden on kansainvälisissä tutkimuksissa osoitettu lisäävän työyhteisön luovuutta ja innovatiivisuutta. Lisäksi sen on erilaisissa selvityksissä ja kyselyissä kerrottu kasvattavan kulttuurista ymmärrystä, lisäävän työmotivaatiota sekä parantavan kielitaitoa ja asiakastyytyväisyyttä.

Kun asiakaskunta on useissa kaupungeissa monikulttuurista, kielitaitoisen ja monikulttuuriseen henkilökunnan myötä asiakaspalvelua voidaan räätälöidä erilaisille asiakasryhmille sopiviksi. Esimerkiksi monimuotoisuusbarometrin (2016) mukaan parhaimmillaan monikulttuurinen työyhteisö on kehittänyt erilaisten asiakassegmenttien ymmärrystä.

Kun osataan huomioida erilaiset väestöryhmät ja heidän tarpeensa, asiakaskokemus parantuu. On hienoa, että monille voidaan tarjota palvelua heidän omalla äidinkielellään. Lisäksi sen hahmottaminen, että eri asiakasryhmillä – ei pelkästään eri kielisillä – on erilaisia tarpeita, auttaa räätälöimään palveluita ja tuotteita eri kohderyhmille sopivammiksi, monikulttuurisuutta pitkään tutkinut Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Barbara Bergbom sanoo.

Koko maassa vieraskielisten, eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien, osuus on 7,5 prosenttia. Helsingissä vastaava luku on 16 ja Espoossa ja Vantaalla 18 prosenttia.

Työvoiman saatavuuden vaikeutuessa ja alueen väestön kasvun perustuessa pääosin maahanmuuttoon, lisääntyy myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä. Työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan 0,6 – 0,75 % vuodessa ainakin vuoteen 2030 asti.

Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen (2018) mukaan 47 % kyselyyn osallistuneista vastasi, että heillä on maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä työpaikallaan.

Ulkomailta tulevan työvoiman määrä kasvaa entisestään

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa elää pysyvästi yli 330 000 maahanmuuttajataustaista henkilöä, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa. Maassamme työskentelee arviolta 140 000 maahanmuuttajataustaista 20–64-vuotiasta henkilöä. Yli 80 prosenttia Suomen kansalaisuuden saaneista maahanmuuttajataustaisista ja Suomessa syntyneistä noin 63 prosenttia on työikäisiä.

– Ulkomaalaistaustainen työvoima on monilla aloilla elintärkeää. Tästä esimerkkinä Pohjanmaalla sijaitseva pieni Närpiön kaupunki, joka on tunnettu kasvihuoneistaan. Suuri osa kasvihuoneiden työntekijöistä on maahanmuuttajia tai ulkomaalaistaustaisia, ja noin 10 000 asukkaan kaupungista peräti yli 10 prosenttia väestöstä on vieraskielisiä, Bergbom sanoo.

Hän uskoo, että ulkomailta tulevan työvoiman määrä ja tarve kasvaa entisestään, sillä tiettyjen alojen erikoisosaajia voi olla vaikeaa löytää Suomesta. Siksi olisi erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että ulkomailta tulevat työntekijät viihtyisivät maassa ja sopeutuisivat uuteen työyhteisöön.

– Esimerkiksi startup-yritykset ovat riippuvaisia ulkomailta tulevista huippuosaajista. Jos he eivät viihdy Suomessa, startup voi mieluummin siirtää toimintansa ulkomaille kuin luopua työntekijöistään. Tulevaisuudessa erityisesti ulkomaisista erityisosaajista tullaan käymään enenevässä määrin kilpailua ja sellaisessa tilanteessa ne, jotka ovat ennenkin palkanneet työntekijöitä ulkomailta, ovat etulyöntiasemassa, Bergbom sanoo.

Testaa yrityksesi kansainvälistymiskunto

Ota ensimmäinen askel kohti sisäistä kansainvälistymistä ja menestystä, testaa yrityksesi kansainvälistymiskunto

Yrityksen potentiaalia kansainvälistymiseen voi testata kauppakamarin ja Business Finlandin kehittämällä Talent Boost -mittarilla. Sen avulla yritykset ja organisaatiot voivat kartoittaa valmiuksiaan kansainvälisen työvoiman rekrytointiin, mitata organisaatiokulttuurin avoimuutta sekä järjestelmien sekä työtapojen valmiutta monikulttuuriseen työyhteisöön.

Lue myös:
Edellinen artikkeli Helsingin seudun työllisyys pyristelee takamatkalla verrattuna muiden Pohjoismaiden pääkaupunkeihin Seuraava artikkeli Ihmisoikeuskoulutukset käynnistyvät