Mielipidekirjoitus: keskeisiä yritystoimintaa koskevia lakeja on kirjoitettava uudelleen

Lainsäädännön toimivuudella on merkitystä kun yritykset päättävät sijoittautumisesta eri maihin. Toisaalta tulkinnanvarainen lainsäädäntö nostaa myös kotimaisten yrityksen hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.

Hyvän lainsäädännön aikaansaaminen ei edes vaadi syvällisempiä muutoksia yhteiskunnan rakenteisiin. Riittää että keskeiset yritystoimintaan vaikuttavat lait ovat riittävän selkeitä ja niistä löytyy punainen lanka miksi ne ovat olemassa.

Vaatisi lisäresursseja

Otetaan esimerkiksi verolait. Yritysverotuksessa elinkeinoverolaki ja arvonlisäverolaki ovat tärkeimpiä verolakeja. Elinkeinoverolaki on alun perin kirjoitettu vuonna 1968 ja arvonlisäverolaki vuonna 1993.

Tämän jälkeen niitä on joka eduskunnan istuntokaudella muutettu. Niistä on tullut tilkkutäkkejä. Muutoksia on tehty satoihin eri kohtiin – milloin kotimaisista lähtökohdista ja viime vuosina eniten EU:n ja OECD:n hankkeista johtuen.

Molemmat lait pitäisi kirjoittaa kokonaan uudelleen. Ruotsissa arvonlisäverolaki jo uudistettiin.

Lakien uudelleen kirjoittaminen vaatii paljon asiantuntijaresursseja. Samoin lakien soveltamisohjeiden. Useiden ministeriöiden lainkirjoittajat ovat aliresursoituja.

Harvoin elinkeinoelämän edustaja vaatii lisää asiantuntijoita ministeriöön, mutta tässä asiassa se olisi Suomen kilpailukyvyn vuoksi paikallaan.

Marko Silen
Johtaja
Helsingin seudun kauppakamari

Mielipidekirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 16.2.