Miltä ennakoimaton alkuvuosi näyttää ennakointityön näkökulmasta?

Ensimmäisenä ajatuksena voi helposti olla, että ennakoimattoman dramaattinen kevät olisi kääntänyt myös ennakointityön näkymät päälaelleen. Tätäkin tekstiä kirjoittaessa jännitämme mahdollista koronan toista aaltoa ja toisaalta tilanne voi olla jo muuttunut tekstin tultua julkisuuteen.

Uudellamaalla toimiva Ennakointikamari aloitti kesäkuussa uuden, huhtikuuhun 2023 kestävän toimikautensa.

Mutta kuinka ennakointi Uudenmaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan tai osaamistarpeiden kaltaisten ilmiöiden parissa onnistuu tilanteessa, jossa esimerkiksi työnhakijoiden määrät ja avoimet työpaikat ovat eläneet täysin uudenlaista elämää koko kevätkauden ajan?

On perusteltua ja tärkeää todeta, ettei koronakriisi ole kääntänyt Suomen tai Uudenmaan näkymiä tai haasteita lopullisesti ylösalaisin. Koronakriisi ei ole muuttanut väestöpohjaamme tai työvoimamme koulutustasoa tai pysäyttänyt työelämässä tapahtuvia muutoksia.

Jos koronakriisin vaikutusta tulevaisuuden työelämään ei vielä kannatakaan arvioida, on kuitenkin syytä olettaa, että ainakin joiltain osin se on suorastaan nopeuttanut ennustettua kehitystä.

Esimerkiksi etätyökalujen käyttöönotto otti suuren harppauksen kevään aikana, mikä on todennäköisesti vain nopeuttanut asiantuntijatyön muuttumista paikasta riippumattomaksi.

Poikkeusajoista puhuttaessa on hyvä muistaa, etteivät työllisyysasteen nostamiseen tai tuottavuuden kasvattamiseen käytettävissä olevat keinot ole muuttuneet koronakriisin myötä mihinkään.

Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat jatkossakin osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille.

Toisaalta työvoimastamme poistuu yli miljoona henkilöä seuraavan 15 vuoden aikana. Samaan aikaan työelämän osaamisvaatimukset kasvavat ja tulevaisuuden työvoimalta odotetaan nykyistä korkeampaa kouluttautumista. Kaikki nämä asiat yhdessä tarkoittavat sitä, että tulevaisuudessa työvoiman tarpeen täyttäminen pelkästään uusilla nuorilla ikäluokilla on haastavaa, jollei mahdotonta.

Tulevaisuuden työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen vaatii siis kaikenikäisen väestön oikeanlaista kouluttamista. Suomen kilpailukyvyn kehittämisen kannalta on välttämätöntä kehittää jo olemassa olevaa sekä toisaalta luoda kokonaan uudenlaista osaamista. Tähän tarvitaan toimia niin yksilöiltä, työnantajilta kuin yhteiskunnaltakin. Samalla on selvää, että kestävä tulevaisuus vaatii myös koulutuksen ulkopuolisia uudistuksia. Työurien pidentäminen ja työllisyysasteen nosto ovat laaja-alaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, joihin on haettava ratkaisuja hallinnon ja työelämän yhteistyöllä.

Ennakointikamari pyrkii omalta osaltaan vastaamaan näihin haasteisiin kokoamalla yhteen yritykset, oppilaitokset ja viranomaiset sekä edistämällä näiden toimijoiden yhteistyötä. Ennakointikamari laatii tilannearvioita Uudenmaan alueelta ja tuottaa näiden pohjalta pureskeltuja toimenpide-ehdotuksia.