Pia Pakarinen on Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja

Miltä Keski-Uusimaa näyttää vuonna 2050?

Helsingin seudun kauppakamarissa on valmisteltu Helsingin seudun visiota vuodelle 2050. Itse visio on yksiselitteisen selvä: Helsingin seudun on oltava elinvoimainen alusta yritystoiminnan harjoittamiselle. Miten sinne päästään?

Yhdessä Kauppakamarin luottamushenkilöiden ja jäsenten kanssa tehdyssä visiotyössä on löytynyt neljä olennaista perustekijää:

1) osaavan työvoiman saatavuusongelmien ratkaiseminen,
2) maankäyttö, asuminen, liikenne ja logistiikka,
3) valttikortit, joilla pääsemme maailmalle: digitalisaation ja vihreän siirtymän hyödyntäminen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotekijät ja osaaminen sekä
4) seudun lumo- ja vetovoima.

Monet visiotyön teemat ovat yhteisiä koko seudulle, kuten polttava osaajapula.

Mitkä ovat nimenomaan Keski-Uudenmaan kannalta suotuisan vision oleelliset osatekijät?

Keski-Uudenmaan näkökulmasta erityisesti liikenneratkaisut ovat tärkeitä. Alueelta liikutaan laajasti Helsingin seudun koko työssäkäyntialueelle. Poikittainen yhteys Kehä IV puuttuu edelleen Hämeenlinnan- ja Tuusulanväylän väliltä. Kehä IV:n rakentamista puoltavat sekä sujuvat yhteydet yritysalueille ja lentoasemalle että Kehä III:n ruuhkien keventäminen. Joukkoliikenneyhteydet Tuusulasta joka suuntaan ovat kumipyörien varassa. Raiteiden varrelle tarvitaan liityntäpysäköintipaikkoja.

Tavarankuljetukset edellyttävät toimivaa logistiikkaa: tavaran on päästävä tuotantolaitoksista satamiin ja keskusvarastoihin ja varastoista kauppoihin ja suoraan koteihin. Pääkaupunkiseudulla on edelleen pulaa raskaalle liikenteelle tarkoitetuista pysäköinti- ja palvelualueista, joilla kuljettajat voisivat yöpyä. Lisäksi tarvittaisiin lisää lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja niin sanottuja ajantasauspaikkoja, joita voidaan käyttää matkalla satamiin tai perävaunujen väliaikaisina säilytyspaikkoina. Seudun kuntien on huolehdittava siitä, että tällaisia alueita löytyy.

Nyt testataan myös Keski-Uudenmaan lumo- ja vetovoimaa

Helsingin seudulle tarvitaan sekä uusia yrityksiä että työntekijöitä. Palaako teollisuus maailmalta takaisin pandemian aiheuttamien logististen ongelmien ja komponenttipulan seurauksena – ja löytyykö sille tilaa? Minne työntekijät sijoittautuvat työssäkäyntialueen laajentuessa etätyön lisääntymisen myötä?


Keski-Uusimaa-lehden tilaajat pääsevät lukemaan jutun tästä linkistä
Miltä Keski-Uusimaa näyttää vuonna 2050?


Kauppakamarilehdessä visioidaan tulevaisuutta

Helsingin seudun kauppakamarissa on käynnissä visiotyö joka ulottuu vuoteen 2050 asti.
Lue lisää

Vastuullisuudesta Helsingin seudun yritysten vahvuus

Helsingin seudun kauppakamari on työstänyt kevään 2022 aikana seudullista, vuoteen 2050 ulottuvaa visiota ja sinne vievää tiekarttaa.
Lue artikkeli

Tartu mahdollisuuteen, Porvoo!

Porvoon uusi kaupunkistrategia on etenemässä kaupunginvaltuuston päätettäväksi toukokuun lopussa. Sen keskeinen päämäärä on kestävä kasvu. Tavoitteena on asukasluvun lisääminen 20 000:lla vuoteen 2050 mennessä.
Lue artikkeli

Lue myös

Helsingin seudusta Itämeren alueen toimivin metropoli

Byrokratian karsiminen edistää alueen investointeja ja menestyvää yritystoimintaa. Kun norminpurkutalkoot eivät näytä onnistuvan valtion tasolla, metropolialueella pitää...

Helsingin seutu on Itämeren alueen kilpailukykyisin ja kiinnostavin metropolialue vuonna 2050

Helsingin seudun merkitys on kaikilla keskeisillä tunnusluvuilla ylivertainen Suomessa, mutta etumatkaa...

Visio 2050 julki: Helsingin seudusta Itämeren ykkösalue

Kattava kasvuvisio viidessä kuukaudessa ja kaupan päälle vielä lista konkreettisia toimia, joiden myötä tavoitteista voisi tulla myös...