Päivi Juolahti johtaa Fazer Labia

Miten 129-vuotias perheyritys Fazer innovoi?

Fazer on vuonna 1891 perustettu pitkät perinteet omaava perheyritys. Samalla sieltä tulee toisiaan mullistavampia uusi innovaatioita: ksylitolitehdas, kaurajäätelöä, sirkkaleipää. Fazeria voisi luonnehtia ruokatoimialan edelläkävijäksi. Mitä Fazerilla oikein tapahtuu?

Fazer haluaa kohentaa planeetan ja ihmisten hyvinvointia – edesauttaa kiertotaloutta ja kasvipohjaisten ratkaisujen kehittämistä sekä terveellistä ”on the go” -syömistä.

Näin luonnehtii Päivi Juolahti, joka johtaa Fazer Labia. Lab kiihdyttää Fazerin uudistumista uuden tiedon ja innovaatioiden avulla. Juolahti haluaa tiiminsä kanssa luoda taloon innovaatiokulttuurin, jota voisi kuvailla sanaparilla “fearless creativity”.

Fazer on panostanut viime vuosina erityisesti oman henkilöstön innovointikyvykkyyksien ja sisäisen yrittäjyyden vahvistamiseen. Myös hullut ja rohkeat ideat ovat tervetulleita, koska niistä voi usein syntyä todellisia menestystarinoita. Xylitolin valmistus kaurasta oli sinnikkään Anna Nicolin idea. Kaurajäätelö taas sisäisen tutkijatiimin.

Fazer Labin toiminnan voi jakaa kahteen osaan: tutkimukseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen.

Uuden liiketoiminnan kehityksessä tuotetaan omia ja yhteisiä kunnianhimoisia uuden liiketoiminnankehityshankkeita, pyöritetään koko henkilöstölle avointa Fazer Innovation Challenge -ohjelmaa sekä työskennellään ulkoisten kasvuyritysten kanssa.

Fazer Labin työ on ennen kaikkia sekä varautumista tulevaisuuteen että tulevaisuuden rakentamista. Kokeilemiseen perustuvassa kulttuurissa oppiminen on keskeistä. Fazer Lab on poikkitieteellinen tiimi koostuen ravitsemustutkijoista, elintarviketieteilijöistä ja uuden liiketoiminnan ammattilaisista eksperteistä

Sisäinen yrittäjä arvostaa diversiteettiä ja on tyytymätön nykytilaan

Kun Fazer Labin avoimen innovaation ohjelmaa alettiin suunnitella, pääpaino oli miettiä keinoja ketterään yhteistyöhön ulkoisten kasvuyritysten kanssa. Katse suunnattiin kuitenkin takaisin sisäänpäin. Ensin oli järkevää lähteä kehittämään sisäisiä kyvykkyyksiä, jotta ollaan ketterä toimija ulkoisessa yhteistyössä ja omassa innovoinnissa.

Juolahti puhuu sisäisestä yrittäjyydestä.


Päivi Juolahden mukaan hyvän sisäisen yrittäjän omaisuudet ovat:

  • Intohimo ja uteliaisuus etsiä ratkaisuja: Innovatiivisen idean toteuttaminen ei usein ole helppoa. Palo ja usko ideaan vievät eteenpäin.
  • Ennakkoluuloton ote käytännön tekemiseen ja kokeilemiseen: Pelkällä idealla ei ole mitään arvoa, vaan vasta sillä, että sen toteuttaa. Se vaatii usein myös rohkeutta ja uskallusta rikkoa rajoja ja käytäntöjä.
  • Valmius ja avoimuus työskennellä tehdä monipuolisessa tiimissä: Aivan kuten kasvuyrityksissäkin tiimi on vähintään yhtä tärkeä kuin itse idea.

Juolahden mukaan sisäisen yrittäjyyden kehittäminen on tuottanut tulosta: se on oman innovatiivisuuden lisäksi auttanut työntekijöitä toimimaan startupien kanssa. Fazer pääsee hyödyntämään uusia toimintamalleja esimerkiksi yhdessä viimeaikaisen kumppainsa Solar Foods:in kanssa. Solar Foods on suomalainen foodtechalan toimija, joka kehittää tulevaisuuden ruuantuotantoa niin, ettei jatkossa tarvittaisi ollenkaan perinteistä maataloutta.

Oma idea testiin sisäisessä kilpailussa

Juolahti haluaa Fazer Labin olevan paikka, johon voi tuoda minkä tahansa idean. ”Kantava filosofia on se, että ideoita ei tuomita hyviksi tai huonoksi ennen kuin niitä testataan kuluttajilla tai asiakkailla.”

Kun hyvä idea syntyy, varmistetaan ettei jo joku kehitä ideaa talon sisällä jossakin toisessa maassa tai liiketoimintayksikössä. Idean keksijä aloittaa ideansa testaamisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Idean keksijän intoa ja intohimoa asiaan ei haluta hukata vaan pyritään siihen, että idean keksijä on vahvasti mukana idean kehittäjänä. Sisäisillä yrittäjillä on lupa käyttää idean kehittämiseen omaa työaikaa. Juolahti pitää elintärkeänä valtuutusta ylemmästä johdosta.

Hyvällä idealla voi lähteä kilpailemaan myös Fazer Innovation Challengeen. Tähän mennessä on toteutettu kaksi Fazer Innovation Challengea. Ohjelman toteuttamisessa on testattu erilaisia malleja. Kilpailuun on voinut osallistua yksilönä ja tiimiytyminen on tapahtunut ohjelman aikana tai sitten jo valmiina tiiminä. Osallistujat ovat saaneet vähintään kahdeksan viikon ajan valmennusta idean validointiin ja kehittämiseen. Palkintona on ollut pääsy kansainvälisille Innovation Jameille jatkokehittämään ideaa. Ja mahdollisesti oman innovaation saaminen kaupan hyllylle.

Näin kävi Fazer Yosa kaurajäätelölle maaliskuussa 2019 Fazer Innovation Challengen ansiosta aika ideasta kaupan hyllylle puolittui, kun vertaa perinteiseen kehitysprosessiin.

Juolahti haluaa pitää monimuotoisuuden vahvasti mukana Fazer Labin tekemisessä. ”On meidän arvojen mukaistakin että innovaatiotyössä meillä syntyy tiimejä, joiden jäsenillä on hyvin erilaiset toimenkuvat, taustat ja osaamiset. Siten syntyy tarvittavaa ristiinpölytystä, mikä rikastaa itse ideaa sekä sen toteuttamista. Viimeisimmän Fazer Innovation Challenge -kilpailun voitti tiimi, joka koostui kahdestatehtaan puolella työskentelevästä, analytiikkaharjoittelijasta ja väitelleestä tohtoritutkijasta.” Juolahti kertoo.

Piirun verran lisää pelottomuutta

Vaikka kyseessä on jo kohta 130-vuotias yritys, uusia innovaatioita ruokkivia rakenteita on ollut helppo rakentaa. Johdon tuki ja ihmisten avoimuus ovat auttaneet eniten.

Miten kaikki tämä panostus innovointiin näkyy viiden vuoden päästä?

”Toivon, että meille syntyy 100 miljoonien euron arvoisia uusia ruokainnovaatioita, jotka auttavat kuluttajia voimaan hyvin ja tekemään kestäviä ratkaisuja. Sen lisäksi uskon, että tekemisellä on innovaatiokulttuuriin iso vaikutus – ”fearless creativity” -arvon mukaisesti vielä rohkeampaa luovuutta ja pelottomuutta.” Juolahti toteaa hymyillen.

Lue myös

Arvioimme: pääkaupunkiseudulla lopetti viime vuonna ennätysmäärä yrityksiä

Suomessa lopetti arviolta 31 000 yritystä viime vuonna. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) lopettaneita yrityksiä...

Elinkeinoelämän järjestöt vetoavat maan hallitukseen: Työterveys laajasti mukaan rokotuksiin ja rokotusjärjestyksessä huomio alueelliseen epidemiatilanteeseen

Suomi tarvitsee konkreettisen suunnitelman perusterveen työssäkäyvän väestön massarokottamisiin. Elinkeinoelämän keskusliiton, Keskuskauppakamarin,...

Elinkeinoelämän järjestöjen yhteinen vaatimus: Kuntayhtiöt pois markkinoita häiritsemästä

Kuntayhtiöiden rönsyilevä ja epäreilu yritystoiminta haittaa talouskasvua ja vääristää markkinoiden toimintaa....