Miten menee Keski-Uusimaa?

Ennakointikamarin verkostoseminaari kokoontui Keski-Uudellamaalla Järvenpää-talolla.

Mukana oli toimijoita Uudenmaan liiton ja Helsingin seudun kauppakamarin lisäksi kaikilta perusopetuksen jälkeisiltä koulutusasteilta sekä Ely-keskuksesta ja TE-toimistosta.

Osaamisen ennakointia yhteisvoimin

Sirkka Lehti Järvenpään kaupungin työllisyyspalveluista avasi seminaarin heittämällä haasteen osallistujille – Miten voimme yhdessä taklata osaavan työvoiman saatavuuteen ja osaamisen kehittämiseen liittyvät haasteet? Miten pitää alue edelleen elinvoimaisena meille kaikille?

Keski-Uusimaan keskeisiä toimijoita niin oppilaitoksista, kaupungeista, kunnista, Uudenmaan TE-toimistosta kuin muutamasta yrityksestä pohtimassa osaavan työvoiman saatavuutta Järvenpää-talolla.

Tuula Pyykkö Ennakointikamarista peesasi Lehteä, painottamalla osaamisen ennakointia ja erityisesti yritysten näkemyksiä osaamistarpeista. Ennakointikamari tuleekin jatkossa painottamaan yhä enemmän Uudenmaan strategista asiantuntijuutta, jossa osaavan työvoiman saatavuutta tarkastellaan kysynnän ja tarjonnan näkökulmasta yhä leveämmillä hartioilla.

Keski-Uusimalla pyyhkii vielä mukavasti

Seppo Laakso Kaupunkitutkimuksesta kertoi iloksemme, että Helsingin seudun väestö on kasvanut viime vuosina 1,3 % vuodessa ja Kuuma-seudun kasvukin on 0,7 %/v. Kasvun painopiste on siirtynyt vahvasti pääkaupunkiseudulle. Uudenmaan väestönkasvusta yli 70 % on viime vuosina koostunut muuttovoitosta ja alle 30 % luonnollisesta väestönmuutoksesta. Keski-Uusimaalla osuudet ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät.

Sukupuolten välinen ero kasvanut – mitä tehdä?

Laakso totesi myös huolestuttavan ilmiön. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut vuosikymmenien ajan, mutta 2010-luvulla nousu on pysähtynyt nuoremmissa ikäluokissa. Lisäksi korkea-asteen koulutus on naisilla yleisempää kuin miehillä kaikissa ikäluokissa. Suomen naiset ovat EU:n korkeimmin koulutettuja – miehet keskivaiheilla.

Sukupuolten välinen ero on kasvanut. Kuilun umpeen kuromisessa on jo kiire, painottaa Laakso.

Asiantuntijoita ja suorittavaa työtä tekeviä tarvitaan

Laakso selventää myös, että sekä (erityis)asiantuntijoita että suorittavaa työtä tekeviä tarvitaan, toisin kuin usein julkisuudessa otsikoidaan. Vähennystä on tapahtunut erityisesti toimistotyöntekijöissä. Lisäystä on taas tieto- ja viestintäteknologian, liike- ja hallinnon sekä terveydenhuollon, sosiaali- ja lainopillisissa asiantuntijatehtävissä.

Laakso toteaa myös, että tarvitsemme noin 1% väestönkasvun mahdollistaaksemme 0,6–0,75% työpaikkojen kasvun. Ulkomaalaistaustaisten työikäisten osaamisen potentiaali on vajaakäytössä, samoin on iäkkäämpien ja vajaatyökykyisten osalta. Tarvitsemme joustavia järjestelyitä, jotta saamme mahdollisimman monen osaamisen hyötykäyttöön.

Hyvät käytännöt monistettavaksi ja jatkokehitettäväksi

Yhteistyöskentelyssä auki purettiin kohtaanto-ongelmaa sekä konkretisoitiin toimintamalleja ja työllistämiskäytäntöjä, joista toimijoilla oli kokemusta. Esimerkkejä kerrottaessa todettiin, että monilla oli käytössä samantyyppisiä malleja toisista tietämättään. Myös uusia ideoita tuli esille, jotka voi mainiosti monistaa. Päätettiin perustaa toiminnallinen ryhmä, jossa yhdessä ratkotaan kiperiä kysymyksiä ja tapoja tiedonjakamiseen. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että on kaikkien etu ratkoa yhdessä haasteita ennemmin kuin puuhastella yksinään päällekkäistä työtä tehden.

Lue myös:

Koronakuoppaan kajastaa jo kasvuvaloa

Kuluvan kevään aikana positiiviset talousuutiset ovat olleet harvinaista herkkua. Niistä saatiin kuitenkin pieniä maistiaisia Helsingin seudun kauppakamarin finanssiwebinaarissa, kun äänessä...
Edellinen artikkeli Vietnamin kauppasopimus hyväksyttiin: "Voitto vientivetoiselle Suomelle" Seuraava artikkeli Jäsenasiamies tuntee yritykset