Neuvontapalvelut: Kesällä voimaan tulevia työlainsäädännön muutoksia

Työturvallisuuslakiin muutoksia 1.6.2023

Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen lisätään täsmennys, jonka mukaan työnantajan on erityisesti huomioitava, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Työntekijöiden turvallisuus ja terveys työssä lisätään osaksi työnantajan tarkkailuvelvollisuutta. Työn vaarojen selvittämisen osalta on jatkossa otettava huomioon ikääntyminen, minkä lisäksi kuormituksen huomioimista koskevaa kohtaa selkeytetään erottelemalla muun muassa fyysiset kuormitustekijät ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät. Työntekijälle annettavassa opetuksessa ja ohjauksessa on lakimuutoksen myötä huomioitava työntekijän henkilökohtaiset edellytykset.

Lisäksi työturvallisuuslain säännös erityistä vaaraa aiheuttavasta työstä laajenee koskemaan raskaana olevan työntekijän lisäksi äskettäin synnyttänyttä sekä imettävää työntekijää. Kyseiseen lainkohtaan lisätään uusi mahdollisuus valtioneuvoston asetusten antamiseen.

Yhdenvertaisuuslakiin muutoksia 1.6.2023 alkaen

Yhdenvertaisuuslakiin on tulossa muutoksia ja täsmennyksiä kesäkuun alussa. Työnantajan velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta selvennetään koskien työpaikan yhdenvertaisuustilanteen arviointia. Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista paitsi työpaikalla myös työhönotossa. Säännöllisesti vähintään 30 työntekijää työllistävällä työnantajalla on oltava yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelma koskee tarvittavia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Lakiin lisätään kirjaus, jonka mukaan suunnitelman tulee sisältää selvitys yhdenvertaisuustilanteen arviointia koskevista johtopäätöksistä.

Työnantajalle voidaan jatkossa antaa kehotus korjata toimintaansa liittyen velvollisuuteen arvioida ja edistää työpaikan yhdenvertaisuutta (laki työsuojelun valvonnasta ja työpaina työsuojeluyhteistoiminnasta 13 §).

Häirintää koskevaan yhdenvertaisuuslain pykälään lisätään sana ihmisryhmä. Laissa kielletty häirintä voi siis jatkossa kohdistua yksittäisten henkilöiden lisäksi ihmisryhmään. Voimassa olevaa yhdenvertaisuuslakia säädettäessä tämä sana jätettiin laista pois, mikä johti siihen, että vallitseva oikeustila muuttui, vaikka tämä ei ollut lainsäätäjän tarkoituksena.

Kohtuullisia mukautuksia koskevaa pykälää tarkennetaan viranomaisen velvoitteiden osalta. Lisäksi vammaisen henkilön tarpeiden ensisijaisuutta arvioinnissa korostetaan. Jatkossa viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa käyttää viranomaisen palveluita sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.

Työsuojeluviranomaisen toimivaltaa koskevaa lainkohtaa muutetaan niin, että valvonta voi kohdistua nykyistä laajemmin myös muihin kuin työnantajan asemassa oleviin toimijoihin. Tämä mahdollistaa valvontatoimenpiteiden kohdistamisen esimerkiksi työnhaussa käytettäviin suorahaku- ja rekrytointiyrityksiin sekä vuokratyössä käyttäjäyrityksiin.

Työsopimuslain soveltamisalaan tarkennus 1.7.2023

Työsopimuslain soveltamisalamääräykseen (1:1) on tulossa täsmennys 1.7.2023 alkaen. Lakiin kirjataan, että tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.

Työsopimuslakia sovelletaan sopimukseen, jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työn henkilökohtainen suorittaminen, työnantajan johdon ja valvonnan alaisuus sekä vastikkeellisuus muodostavat työsuhteen tunnusmerkistön. Tunnusmerkkien täyttyessä on kyse työsopimuksesta, johon sovelletaan työsopimuslakia ja muuta työlainsäädäntöä. Aina ei ole selvää, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai yrittäjänä. Lainmuutoksen taustalla ovat työn teettämisessä tapahtuneet muutokset ja uudet yrittäjämäiset työntekomuodot. Lakiin lisätään säännös kokonaisharkinnan tekemisestä tulkinnanvaraisessa tilanteessa. Lakimuutoksella ei ole kuitenkaan tarkoitus muuttaa työsuhteen ja yrittäjänä toimimisen välistä rajanvetoa tai työsuhteen tunnusmerkkien sisältöä.

Reetta Riihimäki
juristi
Helsingin seudun kauppakamari