Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta ennen loman ajankohdan määräämistä. Kuulemisvelvollisuus on henkilökohtainen. Työntekijöiden edustajan kuuleminen ei riitä, jollei tarkoitus ole määrätä kaikkien työntekijöiden lomaa pidettäväksi samanaikaisesti.
Työntekijöitä on kuultava niin hyvissä ajoin ennen työntekijöiden vuosilomien ajankohdista päättämistä, että työntekijöiden esittämät toivomukset on mahdollista ottaa huomioon. Työnantajan on lisäksi huolehdittava siitä, että työntekijöiden toiveet vuosilomien ajankohdista täytettäisiin tasapuolisesti työnjärjestelyiden mahdollistamissa rajoissa.
Työnantajan on huolehdittava myös työstä poissaolevien työntekijöiden kuulemisesta. Lomatoive tulee siten pyytää myös lomautetulta, perhevapaalla, opintovapaalla tai sairauslomalla olevalta työntekijältä. Sairauslomalla oleva työntekijä voi halutessaan pyytää lomansa siirtämistä työkyvyttömyyden vuoksi, mikäli siirtämisen edellytykset muutoin täyttyvät.
Myös säästövapaatoiveet tulee lähtökohtaisesti esittää lomatoiveen yhteydessä.
Kuulemisen jälkeen loman ajankohta joko määrätään tai siitä sovitaan. Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Kesäloman ajankohdasta ilmoitettaessa kuukauden ilmoittamisaika on ehdoton pääsääntö. Siitä voidaan poiketa vain, jos kuukauden ilmoitusaikaa ei käytännössä ole mahdollista noudattaa. Tällöinkin vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua.
Jos työnantaja ja työntekijä sopivat vuosiloman ajankohdasta, lain ilmoitusaikaa ei tarvitse noudattaa.
Vuosiloman ajankohdasta annettu ilmoitus sitoo työnantajaa. Saadessaan tiedon lomansa ajankohdasta työntekijän on voitava luottaa sen toteutumiseen. Työnantajalla ei siten ole oikeutta peruuttaa lomaa tai siirtää sitä toiseen ajankohtaan ilman työntekijän suostumusta.
Jos työnantajan on kuitenkin muutettava työntekijän loman ajankohtaa yksipuolisesti ja siitä aiheutuu työntekijälle vahinkoa (esimerkiksi lomamatkan peruuntumiskuluja), hänen on korvattava työntekijälle syntynyt vahinko. Jo alkanutta lomaa ei voi keskeyttää ilman työntekijän suostumusta.
Vuosilomalain mukaan vuosiloma on annettava pääsääntöisesti yhdenjaksoisena. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Työntekijän tulee siis pitää vähintään 12 päivän yhdenjaksoinen loma. 12 päivää ylittävien lomapäivien jakamisesta työnantaja ja työntekijä saavat vapaasti sopia, kunhan loma pidetään viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua (30.4.). Nämä 12 arkipäivää ylittävät lomapäivät voidaan sopia pidettäväksi seuraavan lomakauden yhteydessä viimeistään syyskuun loppuun mennessä.
Lomia jaettaessa osiin, työnantajan on huolehdittava tasapuolisesta kohtelusta muun muassa lauantaipäivien osalta. Työnantaja voi ohjeissaan edellyttää esimerkiksi, että viiden yksittäisen lomapäivän lisäksi yksi lomapäivä on sijoitettava lauantaille tai että jokaisen työntekijän neljän viikon kesälomaan on sisällytettävä neljä lauantaita.
Osa-aikatyöntekijälle loma annetaan samalla tavalla kuin kokoaikaisellekin. Osa-aikatyössä vuosilomaa ei tule sijoittaa pelkästään työpäiville. Loma alkaa yleensä työpäivänä ja se voi jatkua vapaajaksolle. Työnantajalla on oikeus sijoittaa vuosilomaa myös vapaajaksolle silloin, kun työntekijä on poissa työstä esimerkiksi osittaisella hoitovapaalla. Esimerkiksi maanantaista keskiviikkoon työskentelevän osa-aikatyöntekijän lomaviikko koostuu siten kolmesta työpäivästä, kahdesta vapaapäivästä ja yhdestä lauantaista.
Työnantaja voi yksipuolisesti antaa vuosiloman myös irtisanomisaikana. Edellytyksenä kuitenkin on, että kesäloma annetaan lomakautena (2.5.–30.9.) ja talviloma lomakauden ulkopuolella. Työnantaja ei voi määrätä niin sanotuista uusista lomista, jotka ovat kertyneet seuraavalle kesälle tai talvelle, jos lomakausi ei ehdi niiden osalta alkaa irtisanomisaikana. Lisäksi työnantajan tulee noudattaa loman ilmoittamista koskevia määräaikoja. Jos loman ajankohta on ilmoitettu työntekijälle ennen irtisanomista tai irtisanoutumista, ilmoitus sitoo työnantajaa.
Työnantajan on huolehdittava myös lomautettuna olevan työntekijän loman pitämisestä lomakaudella. Loma voidaan sijoittaa lomautusajalle ja loman ajalta maksetaan lomapalkkaa. Vuosiloma ei keskeytä lomauttamisen yhdenjaksoisuutta ja lomautus jatkuu loman päätyttyä ilman uutta lomautusilmoitusta.
Työnantaja voi määrätä loman erityisraskausvapaan tai hoitovapaan ajalle. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi. Sopimalla loma voidaan kuitenkin mainittuna aikana pitää.
Loma voidaan sijoittaa myös opintovapaan ajalle.
Kirsi Parnila
johtava juristi
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari
Tutustu KoulutusOnlineen, Ammattikirjastoon ja TyösuhdePROhon.