Anette Laiho on Helsingin seudun kauppakamarin juristi. Kansainvälinen työvoima, työsuhde-, palkanlaskenta- ja henkilöstöasiat. International House Helsingin työnantajaneuvonta ja Talent Helsinki

Neuvontapalvelut: Ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeus

Ulkomaalaisella työntekijällä tulee olla työnteko-oikeus Suomessa, ja työnantajan velvollisuutena on varmistautua työntekijän työnteko-oikeudesta. EU- ja ETA-valtioiden sekä Sveitsin kansalaisilla on työnteko-oikeus Suomessa ilman oleskelulupaa.

Kolmannen maan kansalaisten työnteko-oikeus perustuu joko työntekoon oikeuttavaan oleskelulupaan tai oikeuteen työskennellä tilapäisesti ilman oleskelulupaa.

EU- ja ETA-valtioiden sekä Sveitsin kansalaisen työnteko-oikeus

EU- ja ETA-valtioiden sekä Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa Suomeen, ja he voivat oleskella Suomessa vapaasti kolmen kuukauden ajan. Mikäli oleskelu kestää pidempään, tulee heidän rekisteröidä oleskeluoikeutensa Maahanmuuttovirastossa kolmen kuukauden kuluessa maahantulopäivästä. Oleskeluoikeus tuo mukanaan rajoittamattoman oikeuden tehdä ansiotyötä. Työnteko-oikeus alkaa heti, kun henkilö on saapunut Suomeen.

Pohjoismaiden kansalaiset rekisteröityvät Digi- ja väestötietovirastossa, jos he aikovat asua Suomessa yli kuusi kuukautta.

Työnteko-oikeus oleskeluluvan nojalla

Kolmannen maan kansalaisen työnteko-oikeus perustuu pääsääntöisesti oleskelulupaan, ja Suomeen työskentelemään tuleva työntekijä voi hakea oleskelulupaa työnteon perusteella. Työntekijän oleskelulupa oikeuttaa työskentelemään yhdellä tai useammalla ammattialalla sen mukaan kuin oleskelulupapäätöksessä määrätään. Erityisasiantuntijan oleskelulupa antaa sen sijaan työntekijälle luvan perusteen mukaisen työnteko-oikeuden. Jos työntekijällä on Suomessa tutkinnon tai tutkimuksen suorittaneen oleskelulupa, hänellä on rajoittamaton työnteko-oikeus eli oikeus työskennellä millä tahansa alalla.

Työnteko-oikeus voi perustua myös muuhun kuin työnteon perusteella myönnettyyn oleskelulupaan. Jos työntekijällä on oleskelulupa perhesiteen perusteella, hänellä on rajoittamaton työnteko-oikeus. Opiskelijan oleskeluluvassa työnteko-oikeutta on rajoitettu ajallisesti. Opiskelijalla on opiskelijan oleskeluluvalla kuitenkin työnteko-oikeus ilman ajallisia rajoitteita, jos työ on tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai opintoihin sisältyvän lopputyön tekemistä ansiotyönä. Jos hän tekee muuta työtä, muun työn määrä on rajoitettu kalenterivuoden aikana keskimäärin 30 tuntiin viikossa.

Työnteko-oikeus ilman oleskelulupaa

Kolmannen maan kansalaisella on oikeus tehdä tietyissä tehtävissä ansiotyötä rajatun ajan ilman oleskelulupaa. Työnteko-oikeus kestää enintään 90 päivän ajan minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. Työssäoloaika tai työssäolon veroinen aika ei saa millään 180 päivän jaksolla ylittää 90:tä päivää. Tämä koskee esimerkiksi ulkomaalaista, joka tulee kutsun tai sopimuksen nojalla tulkiksi, opettajaksi, asiantuntijaksi tai erityisasiantuntijaksi. Ulkomaalaisen tulee oleskella maassa laillisesti, ja laillinen oleskelu perustuu voimassa olevaan viisumiin tai viisumivapauteen. Oikeutta työntekoon ei ole, jos ennalta on tiedossa, että työ tulee kestämään yli 90 päivää. Tässä tilanteessa työntekijän tulee hakea oleskelulupaa ennen Suomeen saapumista.


Anette Laiho
juristi
Helsingin seudun kauppakamari

Artikkeli Kauppakamarilehdessä Työperäisessä maahanmuutossa koko ketju kuntoon – Kauppakamarilehti

Kauppakamari kouluttaa

Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijä – palkkaus, eläkevakuuttaminen, verotus 24.10.2023

Maksutonta neuvontaa jäsenillemme

Kauppakamarin jäsenille maksuttomassa neuvontapalvelussa asiantuntijat ja lakimiehet vastaavat kysymyksiisi liittyen muun muassa verotukseen, taloushallintoon ja lakiasioihin. Voit lähettää kysymyksesi asiantuntijoillemme lomakkeen kautta.

Pohditko, onko yrityksesi jäsenemme?

Voit tarkistaa organisaatiosi jäsenyyden KauppakamariVerkostosta.

Lue myös

Neuvontapalvelut: Hallitus esittää muutoksia ulkomaalaislakiin

Esitys on tällä hetkellä hallintovaliokunnan käsittelyssä ja sitä käsiteltäneen eduskunnassa aikaisintaan alkuvuodesta. Jos eduskunta hyväksyy...

Neuvontapalvelut: Ulkomaalaisesta työntekijästä säilytettävät asiakirjat

Tiedot tulee säilyttää siten, että ne ovat tarvittaessa vaivattomasti työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa. Tietojen säilyttäminen asianmukaisesti helpottaa...