Juristi Kati Mattinen Helsingin seudun kauppakamari.

Neuvontapalvelut: Yleisiä väärinkäsityksiä vuosiloma-asioissa

Lomakausi lähestyy kovaa vauhtia, ja nyt onkin sopiva aika muistuttaa muutamasta yleisestä vuosilomiin liittyvästä väärinkäsityksestä. Tämän luettuasi tiedät, miten toimia jatkossa oikein.

Vuosiloman antaminen

Väite: Työntekijä ei halua pitää kaikkea vuosilomaa lomana ja pyytää loman rahana. Työnantaja voi sopia työntekijän kanssa, että loma maksetaan työntekijälle rahana.

Väärin

Vuosilomalaki ei mahdollista vuosiloman maksamista rahana kuin muutamassa nimenomaisesti säädetyssä poikkeustilanteessa.

Näitä poikkeustilanteita ovat:

  • työsuhteen päättyminen
  • pitkä työkyvyttömyys, jonka vuoksi vuosilomaa ei saa annettua lomana lomakautta seuraavan kalenterivuoden aikana
  • työntekijä lähtee suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta
  • työntekijällä on säästövapaata, ja työsuhde muuttuu osa-aikaiseksi tai työntekijä joutuu toistaiseksi lomautetuksi.

Vuosilomaa ei saa maksaa rahana muissa tapauksissa, vaikka työntekijä niin haluaisikin.


Väite: Työntekijän täytyy itse huolehtia, että hän pitää vuosilomansa.

Väärin

Viime kädessä on työnantajan velvollisuus huolehtia, että vuosiloma pidetään lain sallimissa rajoissa. Jos ei vuosiloman ajankohdasta sovita, työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan.


Väite: Vuosilomaa ei tarvitse antaa lomana niin kauan kuin työntekijä on lomautettuna tai perhevapaalla.

Väärin

Vuosiloma pitää antaa vuosilomalain mukaisesti, vaikka työntekijä olisikin lomautettuna tai perhevapaalla. Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä 105 ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän / 105 ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajalle, mutta jos lomaa ei saada sen vuoksi annettua lomakaudella, se saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa kyseisten raskaus- ja vanhempainvapaapäivien käyttämisestä. Vuosilomalaki ei estä vuosiloman antamista lopun vanhempainvapaan tai hoitovapaan aikana. Työntekijä ei saa kuitenkaan vanhempainrahaa vuosiloman ajalta, ja vanhempainvapaa saadaan pitää osissa, joten työnantajalla ei ole tarvetta määrätä lomaa ylipäänsä vanhempainvapaan kanssa päällekkäin. Työnantajan ja työntekijän pitäisi sopia loman pitämisestä poissaolosta huolimatta kuten muiden työntekijöiden kanssa, ja viime kädessä työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan vuosilomalain rajoissa.


Väite: Työntekijä on irtisanoutunut kuukauden irtisanomisajalla. Työnantaja voi määrätä työntekijän pitämään kaikki vuosilomat pois irtisanomisaikana niin, että vuosiloma alkaa irtisanoutumista seuraavan viikon alusta.

Väärin

Työnantaja voi määrätä työntekijän pitämään vuosiloman vain vuosilomalain rajoissa eli kesäloman 24 päivää lomakaudella 2.5. – 30.9. ja talviloman kuusi päivää 30.4. mennessä. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle loman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista tai jos se ei ole mahdollista, viimeistään kahta viikkoa aikaisemmin. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin yhdessä sopia, että työntekijä pitää ansaitut vuosilomansa ennen työsuhteen päättymistä. Työehtosopimusmääräykset kannattaa myös tarkistaa.


Vuosiloman kertyminen

Väite: Vuosilomaa alkaa kertyä 2,5 päivää kuukaudessa siitä päivästä lähtien, kun työsuhteessa tulee vuosi täyteen.

Väärin

Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden päättyessä eli 31.3. kestänyt vuoden, kertyy koko kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta 2,5 päivää lomaa täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on päättyessään kestänyt vähintään vuoden, kertyy lomaa 2,5 päivää lomanmääräytymisvuoden alusta eli 1.4. lähtien.

Työntekijän työsuhde alkoi 1.6.2023 ja päättyy 30.6.2024. Koska työsuhde on päättyessään kestänyt vähintään vuoden, työntekijälle kertyi vuosilomaa 1.6.2023–31.3.2024 kaksi päivää kuukaudessa ja 1.4.–30.6.2024 jo 2,5 päivää kuukaudessa.


Vuosilomapalkka

Väite: Osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan työsuhteen kestäessäkin lomakorvaus.

Väärin

Jos työntekijä ansaitsee vuosilomaa eli työskentelee joinain kuukausina vähintään 35 tuntia, hänelle kertyy vuosilomaa. Silloin hänelle annetaan vuosiloma ja maksetaan vuosilomapalkka kuten muillekin työntekijöille.



Kati Mattinen
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari


Päivittyvä artikkeli, edellinen päivitys 13.5.2024
Artikkelia päivitetty 4.5.2023
Artikkelia päivitetty 16.11.2022

Maksutonta neuvontaa jäsenillemme

Kauppakamarin jäsenille maksuttomassa neuvontapalvelussa asiantuntijat ja lakimiehet vastaavat kysymyksiisi liittyen muun muassa verotukseen, taloushallintoon ja lakiasioihin. Voit lähettää kysymyksesi asiantuntijoillemme lomakkeen kautta.

Pohditko, onko yrityksesi jäsenemme?

Voit tarkistaa organisaatiosi jäsenyyden KauppakamariVerkostosta.

Lue myös

Neuvontapalvelut: Lomaraha – mitä, miksi ja milloin

Lomarahan maksamisedellytykset vaihtelevat, ja ne tulee ensisijaisesti tarkistaa työnantajan soveltamasta työehtosopimuksesta. Jos lomaraha ei perustu työehtosopimukseen vaan...

Neuvontapalvelut: Lomakausi on jälleen alkamassa

Vuosiloman ansainta Vuosilomalain perusteella työntekijä ansaitsee lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana enintään 30 päivää vuosilomaa ja siitä 24 ensimmäistä...

Neuvontapalvelut: Perhevapaat ja vuosiloma

Vuosiloman kertyminen perhevapaan aikana Perhevapaat ovat vuosilomalaissa työssäolon veroista aikaa lukuun ottamatta hoitovapaata ja poissaoloa perheenjäsenen tai...