Nyt murretaan myyttejä kansainvälisistä rekrytoinneista

Kansainvälisten osaajien rekrytointien tarve yrityksissä on puhuttanut Suomessa niin yritysjohtoa kuin poliitikkoja jo vuosia. Yhtä kauan on ollut puhetta erinäisistä haasteista sekä esteistä näiden osaajien saamiseksi. Vaikka Suomi on tänä päivänä kansainvälisempi yhteiskunta kuin koskaan, elävät myytit ulkomaalaisten asiantuntijoiden saannin hankaluudesta sitkeästi monien mielessä. Onneksi myyttejä voidaan oikaista!

Myytti 1:

Lupakäsittelyn hitaus

Yleisimpiä yritysten esiintuomia haasteista on asiantuntijan lupakäsittelyn hitaus. Tavoiteaika on kaksi kuukautta. On totta, että Maahanmuuttovirasto on kovin työllistetty ja toisinaan lupakäsittelyprosessit voivat viivästyä toivotusta, joskus myös prosessissa käyneiden inhimillisten virheiden takia. Etenkin poikkeustilanteissa, jollaisessa nytkin elämme, voivat ulkoiset tekijät asiantuntijan asuinmaassa vaikuttaa käsittelyaikoihin. Prosessin sujuvuuteen kokonaisuutena on kuitenkin mahdollista vaikuttaa. Oikein laaditun hakemuksen avulla ja koko prosessin tapahtuessa hallitusti ja asiantuntemuksella lupa on mahdollista saada jopa alle kuukaudessa, mutta tämä vaatii jonkin verran asiaan perehtyneisyyttä ja kokemusta.

Oleskelulupa on mahdollista saada kuukaudessa ja tietyissä tapauksissa työn voi aloittaa
Suomessa jo ennen kuin lupa on myönnetty.

EU-maan kansalaisillehan työn aloittaminen on vieläkin nopeampaa lähtömaasta riippumatta, sillä EU-maan kansalainen saa tulla Suomeen töihin välittömästi työsopimuksen allekirjoitettuaan. EU-kansalaisten asemasta oli alkuvuodesta 2021 vielä epävarmuutta sisäministeriön ohjeistuksen epäselvän linjauksen vuoksi, mutta tähänkin on nyt saatu selvyyttä. Uskon, että meillä FRS:llä oli osamme tässä.

Myytti 2:

Hallinnollinen taakka

Monia yrityksiä mietityttää myös ulkomaalaisten työntekijöiden mukanaan tuoma hallinnollinen taakka.

On hyvä, että tämä otetaan vakavasti, sillä työnantajalla on tiettyjä velvoitteita silloin,
kun yritys työllistää ulkomaalaisia työntekijöitä.

Hallinnollinen taakka ei kuitenkaan ole kohtuuton. Työnantajan on pidettävä yllä ulkomaalaisten ei-EU-maiden kansalaisten osalta tietoa heidän oleskelulupiensa voimassaolosta sekä varmistettava ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeus. Ulkomailta palkattujen työntekijöiden palkanmaksuun liittyvät asiat, kuten pankkitilin ja verokortin hankkiminen, on hyvä ottaa huomioon myös ulkomaalaisen työntekijän ohjeistuksessa. Näihin on kuitenkin laaja-alaisesti apua saatavilla.

Myytti 3:

Rekrytoinnin kalleus

Kolmas myytti on ulkomaalaisten asiantuntijoiden rekrytoinnin kalleus. On toki totta, että ulkomaille ulotettava rekrytointi on kalliimpi suorilta kustannuksiltaan kuin Suomessa tehtävä, etenkin silloin, kun yritykselle ei ole vielä muodostunut tästä rutiinia.

Rekrytointiin ja ennen kaikkea kansainväliseen muuttoon, relokaatioon,
on mahdollista saada kuitenkin kohtuuhintaista ja selkeästi budjetoitavaa asiantuntija-apua.

Lisäksi kustannuksista puhuttaessa on huomioitava myös vaihtoehtoiskustannukset. Kun viranomaisvelvoitteet on hoidettu oikein, tunnollisesti ja tehokkaasti, saadaan uusi resurssi nopeasti käyttöön tuottavaan työhön. Tällä on merkittävä positiivinen vaikutus suhteessa siihen, että tyhjä tehtävä olisi täyttämättä useampia kuukausia pidempään tai että tehtävään valitaan kompetenssiltaan kokemattomampi mutta sijainniltaan sopivampi tekijä.

On hienoa, että Suomessa käydään aktiivista keskustelua kansainvälisten osaajien saamisen turvaamiseksi ja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kohentamiseksi. Tässä keskustelussa sidosryhmillä ja verkostoilla, kuten kauppakamareilla ja työmarkkinajärjestöillä – yrityksiä unohtamatta – on olennainen rooli. Näiden toimijoiden on aktiivisesti ajettava yhteistoimintaa viranomaisten ja hallinnollisten toimijoiden kanssa. Vaihtoehtona on riski vero- ja hallinnollisten taakkojen kasvusta, mitkä vahingoittavat työnantajien kykyä vastata osaajapulaan. Tässä keskustelussa olennaista onkin, että toimimme kaikki mahdollisimman täydellisellä tiedolla, jotta pääsemme yhdessä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.