Pääkaupunkieutu elää uusista osaajista

Suomen taloustaivaalle on koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä uinut synkkiä suhdannepilviä, jotka varjostavat myös pääkaupunkiseudun tulevaisuudennäkymiä.

Aalto-yliopiston innovaatioista vastaavan vararehtori Janne Laineen mielestä ne eivät kuitenkaan anna vielä syytä liikaan synkistelyyn. Kun tilastoja katsoo vähän tarkemmin ja pidemmällä aikajänteellä, huomaa pk-seudun seisovan varsin tanakasti omilla jaloillaan.

– Näin Aalto-yliopiston vinkkelistä katsottuna pk-seudulla on itse asiassa menty varsin selkein askelin eteenpäin. Vaikka tämä on perinteisesti isojen pörssiyhtiöiden kotipaikka, varsinkin startupien työntekijöiden määrä on kasvanut todella positiivisesti. Kymmenen vuotta sitten niitä oli noin 8 000, nyt ollaan 50 000 lukemissa, Laine ynnäilee.

Perustamis- ja kasvutahti on toki viime kuukausien aikana hieman hidastunut, johtuen sijoittajien ja rahoittajien kasvaneesta varovaisuudesta. Laine ei tästä kuitenkaan isommin huolestu.

– Nuoret yrittäjät ovat todella rohkeita ja jo tässä vaiheessa kansainvälisesti verkostoituneita. Heistä kasvaa suomalaisyrityksiin vielä todella hyviä ja globaalisti ajattelevia johtajia – joita meillä on toki ollut tähänkin asti, Laine toteaa.

Metropolilla monia valtteja

Helsingin seudun metropolialueella on monia muitakin valtteja, jos ne vain opitaan markkinoimaan nykyistä paremmin.

Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö on kitkatonta. Lisäksi tarjolla on puhdas ja turvallinen elinympäristö.

– Olemme vahvoja deep tech- ja high tech-osaajia sekä profiloituneet muun muassa bio- ja kiertotalouden, kvantti-, mikro- ja nanoteknologian sekä uusien energiaratkaisujen asiantuntijoina, Laine listaa.

Hän kiittelee myös Espoon ja Helsingin kaupunkien aktiivista roolia osana alueen ekosysteemejä, joita on viime vuosina rakentunut etenkin kestävän kehityksen sekä digi- ja kiertotalouden ympärille.

– Samaan aikaan on toisaalta pidettävä huolta myös perinteisen teollisuuden ja sen uudistamistarpeista. Tätä kivijalkaa ei ole varaa menettää, hän muistuttaa.

Osaaminen on entistä arvokkaampaa

Metsä- ja kemianteollisuustaustan omaavan innovaatioekspertin uskoa pk-seudun kasvuun ja valoisaan tulevaisuuteen valaa myös sen osaamistaso.

Alueen väestöstä poikkeuksellisen iso osa on korkeakoulutettuja ja paikalliset opinahjot ovat myös kansainvälisesti mitaten korkeatasoisia. Ne ovat omiaan lisäämään alueen vetovoimaa ulkomailla.

– Täällä Aallossakin ulkomaalaisten hakijoiden määrä kasvaa jatkuvasti ja kiinnostus meitä kohtaan on lisääntynyt selvästi myös muissa Pohjoismaissa, Laine kertoo.

Hän korostaakin, että nimenomaan osaavat ihmiset ovat Helsingin seudun kestävän kasvun paras turva. Aalto kouluttaa jo nykyisellään 40 prosenttia Suomen diplomi-insinööreistä, ja täkäläisten korkeakoulujen opiskelijapaikkoja pitäisikin lisätä pikaisesti.

– Nyt tilanne on se, että pk-seudulla asuvat nuoret hakeutuvat vaikean sisäänpääsyn takia opiskelemaan muualle Suomeen tai ulkomaille, eivätkä välttämättä palaa enää takaisin. Haasteena on sekin, kuinka saada ulkomaiset opiskelijat työllistymään ja jäämään tänne pysyvästi, Laine lisää.

Kauppakamari on omassa metropoliohjelmassaan esittänyt muun muassa korkeakoulujen rahoituksen turvaamista, aloituspaikkojen lisäämistä sekä TKI-rahoituksen selkeää tasonnostoa. Myös tukirahoituksen todellista vaikuttavuutta pitäisi katsoa entistä tarkemmalla luupilla.

– Olemme täällä Aallossa päätyneet omissa selvityksissämme pitkälti samoihin johtopäätöksiin.

Pk-seutu on Fujitsulle tärkeä

Japanilainen Fujitsu on maailman 10. suurin IT-palvelutoimittaja, joka työllistää 140 000 palvelu- ja järjestelmäosaajaa yhteensä yli sadassa eri maassa.

Yhtiöllä on Suomessa 20 toimipistettä ja noin 2 000 työntekijää, joista arviolta kaksi kolmasosaa pk-seudulla. Oman henkilöstön lisäksi Fujitsu Finland työllistää ison joukon alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita.

– Pääkaupunkiseutu on meille tärkeä niin asiakkuuksien, kumppanuuksien kuin oman toimintamme osalta, varatoimitusjohtaja Ilona Ylinampa toteaa.

Myös hänen suurin huolenaiheensa liittyy uusiin osaajiin. Lisää vaaran merkkejä antaa koulutustaso, joka on OECD:n ja PISA:n viimeisissä mittauksissa vajonnut kauas takavuosien kärkipaikoilta. Ylinampan mukaan tämä suunta varjostaa jo monen yrityksen tulevaisuudennäkymiä.

– Osaajapula kiusaa entistä suurempaa osaa yrityksistä ja alkaa näkyä myös investointipäätöksissä. Moni yritys on alkanut tosissaan pohtia, pitäisikö tutkimus- ja tuotekehityskeskuksia perustaa tai siirtää muualle kuin tänne Suomeen. Se on todella huolestuttavaa, sillä investoinnit ovat olleet täällä muutenkin laskussa viimeiset 10 vuotta, Ylinampa huomauttaa.

Koulutukseen lisää poikkitieteellisyyttä

Ylinampa on päätoimensa ohella muun muassa Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIAn hallituksen sekä Teknologiateollisuuden innovaatio- ja kilpailukykytyöryhmän varapuheenjohtaja.

Toimialansa sisällä vahvasti verkostoituneen yritysjohtajan rohdot tilanteen korjaamiseksi ovatkin varsin selkeitä.

Koulutusastetta on saatava edelleen ylöspäin. Yritysten ja yliopistojen IPR-yhteistyötä on tiivistettävä ja selkiytettävä. Lisäksi koulutuksessa pitää panostaa entistä enemmän poikkitieteellisyyteen, kuten muun muassa Aalto-yliopistossa on jo tehty.

– Olemme perinteisesti vahvoja insinööritieteissä. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin entistä monipuolisempaa osaamista, mikäli aiomme pärjätä vetytaloudessa, kvanttiteknologiassa sekä teollisten metaversumien rakentamisessa, Ylinampa listailee.

Myös työperäinen maahanmuutto ja kansainvälisten opiskelijoiden määrä on nostettava aivan uudelle tasolle. Lisäksi ulkomailta tänne saadut osaajat olisi saatava myös kotiutumaan.

Urakka ei ole helppo, sillä kisa osaajista ei maiden välillä kiristyy jatkuvasti ja tämä näkyy varatoimitusjohtajan mukaan myös Fujitsun sisällä.

– Suomella on edelleen omat valttikorttinsa. Silti vaaka kallistuu investointipäätöksissä entistä useammin jonkin toisen, usein kieleltään enemmän englanti-painotteisen maan puoleen, jossa työvoimaa riittää.

Kehityshubi tekisi terää

Yhtenä Helsingin täkynä voisi olla kansainvälisten yritysten kehityshubi, joka toteutuessaan olisi vastapainoa esimerkiksi Israelin, Singaporen ja Viron vastaaville innovaatiokeskittymille.

– Pelkästään Intiasta valmistuu joka vuosi 700 000 uutta diplomi-insinööriä. Heitä pitäisi saada selvästi nykyistä enemmän myös Suomi-koukkuun, Ylinampa ynnäilee.

Kauppakamarin metropoliohjelman TKI-tavoitteisiin kirjattuja rahoitustason nostoja ja vaikuttavuusarviointeja Ylinampa pitää täysin perusteltuina. Samalla hän korostaa, että päättäjien katse kantaisi niiden kohdalla yhtä hallituskautta kauemmaksi.

Isoissa kehityshankkeissa aikajänne on helposti 5–10 vuotta ja tempoileva tukipolitiikka voi hyydyttää lupaaviakin hankkeita kesken matkan.

– Itse asiassa tarvitsimme Saksan kaltaisen Mittelstand-ohjelman, jolla kannustetaan etenkin keskisuuria noin 20 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä kasvuun. Lisäksi TKI-investointien verovähennysoikeus hyödyttää erityisesti pienempiä pk-yrityksiä.

Kauppakamarilehteen, teemana osaava työvoima.