Puhetta hyvinvointialueista -podcast: Hyvinvointialueuudistus – uhka vai mahdollisuus?

Sosiaali- ja terveydenhoito sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta 21 hyvinvointialueelle 1.1.2023. Uudellemaalle syntyy neljä hyvinvointialuetta ja lisäksi Helsingin kaupunki järjestää palvelut edelleen itse. Mittasuhteiltaan kyseessä on todennäköisesti Suomen suurin hallintouudistus. Työntekijöitä kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy hyvinvointialueille yli 200 000 henkilöä ja hyvinvointialueiden budjetti tulee olemaan yli 20 miljardia euroa.

Kolmiosaisen podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa Helsingin seudun kauppakamarin viestintäpäällikkö Tiina Tikander, Deloitten partneri ja muutoksen asiantuntija Lauri Salmivalli sekä Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen keskustelevat siitä, onko tuleva hyvinvointialue uudistus uhka vai mahdollisuus. Salmivallin mukaan uudistus on väistämätön:

“Emme olisi voineet jatkaa niin kuin tähän asti. Aiemmissa uudistuksissa on liialti keskitytty hallinnollisiin rakenteisiin ja unohdettu asiakas.”

“Kauppakamarin tavoite on, että yritykset ja kolmas sektori pidetään mukana uudistuksessa. Uudistusta on yritetty tehdä jo usean hallituksen ajan, joten yritysten näkökulmastaan on hyvä, että nyt saatiin ratkaisu ja päästään etenemään”, sanoo Marko Silen.

Nyt käynnistynyt uudistustyö on toki vasta alussa. Salmivallin ja Silenin mukaan onnistuminen vaatii saumattomia hoitoketjuja, digitalisaation hyödyntämistä sekä yhteisiä toimintatapoja, tietojärjestelmiä, visiota ja strategista johtamista. Silti hyvinvointialueilla tulee varmasti olemaan paljon vaihtelua siinä, miten innovatiivisesti ja monipuolisesti toimintaa kehitetään ja miten uudet käytännöt otetaan vastaan.

“Toivottavasti ohjaus ei kuitenkaan tule olemaan liian normatiivista, vaan alueet saisivat kehittää ja kehittyä myös itsenäisesti ja sen mukaan, mikä niille sopii”, Silen toivoo.

Vaikka molemmat painottavat johtamisen tärkeyttä on selvää, että nyt on keskityttävä perusasioiden valmisteluun. Kiire on, jotta kaikki saadaan tehtyä ajoissa loppuvuoden aikana. Muutos ei kuitenkaan synny pelkästään siitä, että hallinnollinen puoli toimii. Tärkeää on, että strateginen muutosjohtaminen alkaa heti vuoden vaihteen jälkeen. On myös muistettava, että samalla kun uudistetaan, puretaan vielä koronan aiheuttamaa hoitovelkaa. Vuodesta 2023 tulee siis varmasti haastava monin tavoin.

Enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia

Vaikka muutos olisi välttämätön ja sillä pyrittäisiin parantamaan toimintaa, liittyy siihen usein asiakkaiden puolesta huolta ja epävarmuutta. Säilyvätkö esimerkiksi lähipalvelut?

“Lähivuosina kenenkään tuskin tarvitsee olla kovin huolissaan omista lähipalveluistaan. Vuoden vaihteen tullen samat terveyskeskukset ja sosiaalityöntekijät jatkavat töissään normaaliin tapaan”, vakuuttaa Silen.

Yksi suurimmista uudistuksen hyödyistä lienee niin sanotusti hartioiden leveneminen. Siinä missä rahoitus ja muut resurssit ovat olleet hyvin epätasapainoisia aiemmassa kuntamallissa, uusi malli tasapuolistaa toimintaa. Jatkossa kuntien on tarkoitus ottaa enemmän vastuuta työllisyyspalveluista.

“Parasta sotelle on työllisyys. Toivottavasti kuntien ja hyvinvointialueiden rajapinta saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin”, toteaa Salmivalli.

Toiveissa on myös se, että onnistumista mitattaisiin monipuolisilla hyvinvointimittareilla. Se, millä aikataululla varsinaisia tuloksia voi odottaa, on vaikea arvioida. Lopullisen tavoitteen pitäisi kuitenkin olla asukkaiden hyvinvoinnin parantuminen.

Kauppakamarin viesti hyvinvointialueiden suunnittelijoille on selkeä:

“Tsemppiä ja kylmää päätä sinne! Pitäkää yritykset ja kolmas sektori mielessä, kun mietitte palveluiden suunnittelua hyvinvointialueiden asiakkaille.”