Mauri Kotamäki Keskuskauppakamarista kirjoitti rakenneuudistuksesta lehdessämme.

Puhetta rakenneuudistuksista

Suomi on hyvä maa asua. Samanaikaisesti tosiasia on, että julkisen talouden menot ylittävät nykytiedon valossa pysyvästi sen tulot niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Elämme siis yli varojemme.

Talouden rakenteita on korjattava, jotta saavuttaisimme tulojen ja menojen tasapainon pitkällä aikavälillä. Samalla varmistetaan Suomen taloudellinen riippumattomuus myös tulevina vuosina. Paljon velkaantunut maa on vähemmän itsenäinen kuin vähemmän velkaantunut.

Erityisesti istuvan hallituksen aikana huomio on keskittynyt työllisyystoimiin ja hallituksen tavoitteeseen kasvattaa työllisyyttä rakenteellisesti eli pysyvästi 60 000 henkilöllä. Luku on tosin koronakriisin takia vanhentunut, sillä työllisyysasteen 75 prosentin rajapyykki on tällä hetkellä noin 100 000 työllisen päässä.

Koronakriisistä ei sovi hallitusta syyttää. Sen sijaan päätöksenteon hitaus ja sitä kautta poliittinen epävarmuus ei ole hyväksi. Varsinkin, kun työllisyystaikinasta saattaa hyvinkin tulla pannukakku.

Työllisyys on tärkeä asia siksi, että yksityisen sektorin työllisyyden kohentaminen on tehokasta julkisen talouden hoitoa. Paino on sanalla yksityinen, joskin toki julkisella sektorilla on oma tärkeä roolinsa kaikkialla yhteiskunnassa.

Julkisen sektorin yksityistä arvonlisäystä tukevat investoinnit ovat kannatettavia. Sen sijaan syömävelan ottaminen tulisi saada loppumaan – mitä pikemmin, sen parempi.

Työllisyyden kohentaminen on tärkeää myös inhimillisestä näkökulmasta. Hyvinvointivaltio on laajasti ottaen menestys, mutta ei se ongelmaton ole. Olemme ajassa siirtyneet ja siirrymme edelleen enenevissä määrin yksilöä korostavaan yhteiskuntaan. Samaan aikaan suljemme korkean rakenteellisen työttömyyden kautta osia työmarkkinoille haluavista niiden ulkopuolelle. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyydestä on entistä helpompi syrjäytyä niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin.

Tarvitsemme kokonaisvaltaisempaa sosiaalipolitiikkaa, aktivoivampaa työvoimapolitiikkaa ja kannustimia, jotka aidosti työntävät ihmisiä työnsyrjään kiinni. Rakenteellisen työttömyyden taso pitäisi olla nykyisen liki kahdeksan sijaan yhden käden sormilla laskettavissa.

Työllistämisen ja työllistymisen tulee olla kannattavaa. Lause on kulunut, mutta se pitää sisällään totuuden siemenen.

Hyvä alku olisi pitää erityisen hyvää huolta yritysten kustannuskilpailukyvystä. Liian usein kustannuskilpailukykyä on lähdetty korjaamaan vasta, kun on ollut liian myöhäistä. Olisimmeko tällä kertaa viisaampia?

KAUPPAKAMARI nyt -lehti

Juttu on julkaistu myös 17.9.2020 ilmestyneessä KAUPPAKAMARI nyt syyskuu -lehdessä.

Lue myös

Puhetta hyvinvointialueista -podcast: Valinnanvapaus – aidostiko?

Puhetta hyvinvointialueista -sarjan kolmannessa ja viimeisessä jaksossa näkökulmana on valinnanvapaus ja sen toteutumisen mahdollisuudet uudessa...

Puhetta hyvinvointialueista -podcast: Uudenmaan erityispiirteet

Tässä jaksossa Helsingin seudun kauppakamarin viestintäpäällikkö Tiina Tikander, liikkeenjohdon konsultti Jussi Ailisto Valorista sekä Helsingin...

Puhetta hyvinvointialueista -podcast: Hyvinvointialueuudistus – uhka vai mahdollisuus?

Sosiaali- ja terveydenhoito sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta 21 hyvinvointialueelle 1.1.2023. Uudellemaalle syntyy neljä hyvinvointialuetta ja...