Pula opiskelupaikoista haittaa jo yrityksiä

Uudenmaan korkeakouluissa hakijamäärät kasvavat, mutta ilman lisäresursseja hakijasuma seisoo ja pula uusista osaajista pahenee. Tästä on jo haittaa pääkaupunkiseudun yrityksille.

Laurea-ammattikorkeakoulun kampuksella Tikkurilassa opiskelijat kiirehtivät luennoille ja valmistautuvat jo täyttä päätä syyskauden viimeisiin tentteihin. Rehtori Jouni Koski seuraa aulassa johtamansa oppilaitoksen arkista aherrusta, mutta mielessä pyörivät isommat, koko seutukuntaa koskevat koulutusasiat.

Hän on yhdessä muiden Uudenmaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa huolissaan siitä, että alueen opiskelupaikat korkeakouluissa eivät riitä tyydyttämään jatkuvasti kasvavaa kysyntää.

Koulutuksen nykyinen volyymi ei pysty vastaamaan pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan työvoimatarpeeseen. Meille kantautuu jatkuvasti tietoa yritysten osaamis- ja työvoimavajeesta. Se on jo nyt alueen kasvun este

Koski sanoo.

Alimitoitus myös tarkoittaa, että liian moni nuori Uudellamaalla jää ilman haluamaansa opiskelupaikkaa.

– Vuosien kuluessa on syntynyt hakijasuma, kun nuoret hakevat korkeakouluihin uudestaan ja uudestaan. Koulutuksellinen tasa-arvo ei siten toteudu Uudellamaalla suhteessa muihin maakuntiin, Koski jatkaa.

Yksi opiskelupaikka, seitsemän hakijaa

Laurean hakijamäärät kuvaavat hyvin, mistä hakijasumassa on kyse. Kosken mukaan ensisijaisia hakijoita on keskimäärin yli seitsemän kertaa enemmän kuin opiskelupaikkoja on tarjolla.

Erot eri puolilla Suomea ovat venähtäneet suuriksi, sillä joissakin ammattikorkeakouluissa hakijoita voi olla selvästi alle kaksi aloituspaikkaa kohden.

Uudenmaan opiskelupaikkojen kova kysyntä näkyy myös Aalto-yliopistossa. Tämän kevään korkeakoulujen yhteishaussa sinne haki 12 567 opiskelijaa, mikä on lähes kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän. Ensisijaiseksi hakutoiveeksi Aallon oli asettanut 8 510 hakijaa. Kasvua viime vuodesta oli 15 prosenttia.

– Aallon aloituspaikat ovat erityisen haluttuja paikkoja myös siksi, että tänne halutaan tulla opiskelemaan muualtakin Suomesta, Aalto-yliopiston kehitysjohtaja Sirkku Linna sanoo.

Hänen mielestään Uudenmaan näkökulmasta vaikein asia on alimitoitettu aloituspaikkojen määrä suhteessa ylioppilastutkintojen määrään. Tämä heijastuu myös muun Suomen korkeakouluihin.

Uusimaalaiset ovat suurin yliopistopaikkojen hakijaryhmä muissakin Suomen maakunnissa Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta. Se on pysäyttävä tieto.

Lähes kaikki valmistuvat työllistyvät

Laurea on Suomen suurin sairaanhoitajien kouluttaja, joten Koskea huolettavat tällä hetkellä erityisesti hoitajien rekrytointivaikeudet Uudellamaalla ja alan ammattilaisten riittävyys tulevaisuudessa.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomauttaa, että muiltakin koulutusaloilta valmistuvat nuoret viedään käytännössä käsistä.

– Työllistyminen on huippulukemissa. Kaikkien tutkintojen keskiarvo on 95,5 prosenttia.

Koski muistuttaa, että tänään koulua käyvät opiskelijat eivät ole ainoastaan tulevaisuuden työvoimaa, vaan valtaosa heistä työskentelee jo nyt opintojen ohessa.

Tämänkin vuoksi Uudenmaan elinkeinoelämän näkökulmasta on merkityksellistä, missä korkeakoulututkinnot suoritetaan.

Myös Aalto-yliopistosta valmistuvien työllistyminen on korkealla tasolla. Sirkku Linna sanoo, että työmarkkinoilta opiskelijoihin kohdistuu paljon paineita jo siinä vaiheessa, kun kandidaatin tai maisterin paperit eivät ole vielä kädessä.

– Moni tekee töitä samanaikaisesti opintojen kanssa. Yliopistossa tehdään paljon töitä sen eteen, että tutkinto saadaan suoritettua loppuun ennen kuin työelämä vie nuoren mukanaan.

Työvoiman saatavuus uhkaa pahentua

Ennusteiden mukaan Uudenmaan työpaikkojen kasvu jatkuu noin yhden prosentin tasolla tulevina vuosina. Suurin tarve yrityksissä on asiantuntijoille ja erityisosaajille, joilla on korkeakoulutason tutkinto.

– Työikäisen väestön määrän kasvu on täällä merkittävintä. Sekä uusille ylioppilaille että toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneille ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin tarvitaan tulevaisuudessa merkittävästi lisää koulutuskapasiteettia juuri Uudellemaalle, Jouni Koski sanoo.

Hänen arvionsa mukaan korkeakoulujen tutkintotavoitteiden pitäminen nykytasolla alkaisi heijastua tulevina vuosina entistä selvemmin Uudenmaan kasvumahdollisuuksiin.

Vaikka työvoiman saatavuuteen vaikuttavat toki aina merkittävästi suhdanteet, niin veikkaan melkoisia vaikeuksia työvoiman saatavuuteen 2020-luvulla, jos tutkintotavoitemääriä ei nosteta.

Sirkku Linna sanoo, että osaajapulaa uhkaa pahentaa tulevina vuosina kiihtyvä aivovuoto ulkomaille, jos pääkaupunkiseudun nuoret eivät pääse haluamiinsa opintoihin.

– Uudeltamaalta lähdetään muiden maakuntien nuoria herkemmin ulkomaille opiskelemaan. Osa heistä ei enää palaa takaisin, Linna huomauttaa.

Leikkaukset näkyvät oppilaitoksissa

Viime vuosien leikkaukset korkeakoulujen rahoitukseen ovat olleet mittavat. Jouni Kosken mukaan ammattikorkeakoulujen valtionosuusrahoitus yhtä valmistunutta kohti oli 40 401 euroa vuonna 2009. Vuonna 2018 se oli enää 28 411 euroa.

– Olemme kehittäneet toimintaamme ja parantaneet kustannustehokkuutta sekä kasvattaneet muun kuin valtionrahoituksen osuutta, Koski sanoo.

Rahoituksen lasku on ollut kuitenkin niin raju, että se on väistämättä vaikuttanut opintotarjonnan laajuuteen.

Selkeimmin leikkaukset näkyvät opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien heikkenemisessä. Opintotarjonta on kaventunut. Ryhmäkokojakin on pitänyt suurentaa.

Myös Aalto-yliopistossa on jouduttu sopeuttamaan toimintaa niukkeneviin voimavaroihin.

– Aina voi miettiä, mitä voisi tehdä paremmin ja kustannustehokkaammin. Helpot ratkaisut on kuitenkin jo tehty.

Rahoituksen lisääminen ei yksin riitä

Opetusministeriön visiossa nuorista aikuisista vähintään 50 prosenttia suorittaisi vuonna 2030 korkeakoulututkinnon, kun osuus nyt on 41 prosenttia.

Edellisellä hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeen korkeakoulujen rahoitukseen on nyt tulossa ensi vuodesta lähtien 60 miljoonan euron vuotuinen korotus. Samaan aikaan tutkintotavoitteita aiotaan kuitenkin nostaa.

Korkeakoulut päättävät aloituspaikoista itse. Opetusministeriö pyrkii kuitenkin ohjauksellaan varmistamaan, että koulutus kohdentuu työvoimatarpeen kannalta keskeisille aloille ja alueille.

– Ministeriö toivoo korkeakoulukentältä mittavaa aloituspaikkojen ja koulutusmäärien kasvattamista. Tähän ei ole kuitenkaan luvassa lisärahoitusta, mikä on täysin välttämätöntä, Sirkku Linna sanoo.

– Ja samanaikaisesti on tiedossa, että työelämän nopean muutoksen vuoksi tarve jatkuvaan oppimiseen kasvaa entisestään. Se luo lisäpainetta korkeakoulujen koulutustehtäviin, hän jatkaa.

Linnan mielestä Uudellamaalla vaikeaa yhtälöä ei voida ratkaista pelkästään lisäresursseilla.

– Tämän lisäksi Suomessa on välttämätöntä tarkastella korkeakouluverkoston rakennetta. Se pitää päivittää vastaamaan nykypäivää. Aloituspaikkoja on pystyttävä ohjaamaan sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Oppilaitokset tiivistävät yhteistyötä

Jouni Koski ja Sirkku Linna sanovat, että koulutuksessa tarvitaan tulevina vuosina entistä enemmän yhteistyötä eri koulutusasteiden välillä varhaiskasvatuksesta yliopistoihin.

Erityisen paljon tästä on hyötyä opintojen nivelvaiheissa, kun opiskelija on siirtymässä vaikkapa lukiosta korkeakouluun.

Kosken mukaan eri koulutusasteiden yhteistyö on parantunut 2010-luvulla merkittävästi, vaikka koulutuksen rahoitusleikkaukset ovat samaan aikaan kaventaneet mahdollisuuksia käytännön yhteistyöhön.

– Kaikilla koulutusasteilla tahtotila on kuitenkin myönteinen. Tavoitteena on kehittää yhteisiä toimintamalleja ja yhteistyötä opiskelun nivelvaiheissa.

Kosken mukaan esimerkiksi ammatillisten toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö on ollut jo pitkään jäsentynyttä. Erityisen ilahtunut hän on siitä, että uudessa lukiolaissa myös lukioita kannustetaan yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa.

– Se on nuorten etu. Myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö on pääkaupunkiseudulla tiiviimpää kuin koskaan aiemmin.

Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä näkee yliopisto-opiskelijoiden ohella myös lukiolaisia, sillä kampuksella toimii useita lukioita. Sirkku Linna sanoo, että yhteistyö lukioiden kanssa rikastuttaa yliopistomaailmaa ja tekee korkeakoulusta nuorille helpommin lähestyttävän.

– Etenkin tekniikkaan kohdistuu tulevaisuudessa valtavat osaamistarpeet. Pyrimme myös saamaan nuoria naisia kiinnostumaan tekniikasta. Diplomi-insinööriopiskelijoista vain reilu viidennes on naisia.

Lokakuussa Aalto järjesti Lappeenrannan ja Tampereen yliopistojen kanssa lukiolaisille Shaking up Tech -tapahtuman, johon osallistui yli 400 nuorta naista. He saivat inspiraatiota ja mentorointia yliopistojen alumneilta ja professoreilta. Osallistujilla oli myös mahdollisuus rakentaa itse työpajoissa erilaisia teknisiä sovelluksia.

– Tapahtuman kova suosio osoittaa, että tällaista yhteistyötä tarvitaan lisää, Linna toteaa.

Lue myös:

Tervetuloa kanssamme uuteen normaaliin, hyvä asiakkaamme!

Syksyn koulutukset ja jäsentapahtumat ovat käynnistyneet. Ajantasainen koulutusvalikoimamme avautuu aina käyttöösi KauppakamariKaupasta. Tarjoamme suurimman osan syksyn tilaisuuksista turvallisuudesta huolehtien paikan päällä tai joustavasti etätoteuksina. Voit valita sinulle...
Edellinen artikkeli Jäsenasiamies tuntee yritykset Seuraava artikkeli ”Osaamistarpeiden ennakointi entistä tärkeämpää”