Artikkelikuva

Kauppakamarin selvitys: Kansainvälisiä osaajia rekrytoinneista Helsingin seudun yrityksistä 57 prosentilla on positiivisia kokemuksia

Suurimmalla osalla yrityksistä on positiivisia kokemuksia kansainvälisistä osaajista, mutta yritysten valmiudet rekrytoida heitä vaihtelevat suuresti. Kansainvälisten osaajien työllistämisessä on vielä parantamisen varaa, ja erityisesti kansainväliset opiskelijat tulee saada kiinnittymään suomalaiseen työelämään vahvemmin.

Kauppakamarin syksyn rekrytointi- ja osaamiskyselyn tulosten mukaan 42 prosenttia Helsingin seudulla toimivista yrityksistä oli rekrytoinut tai vuokrannut kansainvälisiä osaajia viimeisen 5 vuoden aikana. Reilu neljännes vastaajista (28 %) ei ollut harkinnut kansainvälisen osaajan rekrytoimista tai vuokraamista.

”Erityisen positiivista on se, että selvä enemmistö vastaajayrityksistä on ainakin valmiita harkitsemaan kansainvälisen osaajan rekrytoimista”, kommentoi Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja.

Yritysten kokemukset kansainvälisen osaajan rekrytoinnista tai vuokraamisesta ovat hyviä. 57 prosenttia vastaajista koki rekrytoinnin tai vuokraamisen positiiviseksi tai erittäin positiiviseksi.

”Tämä tulos toistaa aiempien kyselyjemme kokemuksia ja rohkaisee yrityksiä aloittamaan kansainvälisten osaajien rekrytoinnin – kansainvälisiin työntekijöihin ollaan hyvin tyytyväisiä. Vain 13 prosentilla vastaajista on negatiivisia kokemuksia kansainvälisen osaajan rekrytoimisesta”, kommentoi Helsingin seudun kauppakamarin projektipäällikkö Johanna Larsson.

Valmiudet rekrytoida kansainvälisiä osaajia vaihtelevat suuresti

Pääosin Suomeen tullaan töihin Euroopan Unionin ulkopuolelta. Vastaajista 42 prosenttia oli rekrytoinut Euroopan ulkopuolelta ja 16 prosenttia EU:n ulkopuolisista Euroopan maista. Muista EU-maista tuli 27 prosenttia rekrytoiduista. Valmiiksi Suomessa asuvia kansainvälisiä osaajia oli rekrytoitu vain 16 prosenttiin vastanneista yrityksistä.

”Osaajia tarvitaan Helsingin seudulla hyvin erilaisiin tehtäviin ja eri aloille. Myös yritysten tilanteet ja valmiudet kansainvälisten osaajien rekrytoimiseen vaihtelevat suuresti. Neljännes vastaajista arvioi yrityksellä olevan erittäin heikot tai heikot valmiudet kansainvälisten osaajien rekrytoimiseksi. Tällä saralla on vielä paljon tehtävää, niin kielitaidon kuin muiden haasteiden kanssa”, Oja jatkaa.

Suurimmat hidasteet kansainvälisten osaajien rekrytoimiseen liittyivät kielitaitoon. Suurin osa (56 %) yrityksistä, jotka eivät rekrytoi kansainvälisiä osaajia ilmoitti syyksi sen, että työtehtävissä vaaditaan äidinkielen tasoista suomen tai ruotsin kielen taitoa. Enemmistö yrityksistä kuitenkin arvioi yrityksensä englannin kielen taidon hyväksi (54 %) tai erinomaiseksi (31 %). Helsingin seudun vastaajat arvioivat yrityksen englannin kielen taidon muuta Suomea paremmaksi.

Kuitenkin vain 30 % vastaajayrityksistä on vaihtanut tai valmis vaihtamaan työpaikkakielen englanniksi kokonaan tai osittain. Vajaa neljännes (24 %) yrityksistä koki, että englannin kielen osaamisesta sen käyttäminen työyhteisössä ei tunnu luontevalta.

Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen on vielä hyödyntämättä

Kyselyssä selvitettiin myös ensi kertaa kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia esimerkiksi harjoitteluihin tai kesätöihin. Vastaajista vain viidennes (21 %) oli palkannut opiskelijoita aiemmin ja noin neljännes (26 %) aikoi rekrytoida opiskelijoita tulevaisuudessa. Peräti 37 prosenttia vastaajista ei vielä osaa sanoa, aikovatko he hyödyntää kansainvälisiä opiskelijoita jatkossa.

”Kysyimme ensimmäistä kertaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osaamisen hyödyntämisestä yrityksissä kyselyssämme. On selvää, ettemme vielä osaa Suomessa kiinnittää kansainvälisiä opiskelijoita työelämäämme, mutta tämä tulos on todella huolestuttava viesti yritysmaailmasta – 80 prosenttia vastanneista yrityksistä ei ole hyödyntänyt Suomessa jo olevien kansainvälisten opiskelijoiden osaamista”, kommentoi Larsson.

Opiskelijoiden työpanoksen ja oppilaitoksen tuen avulla yritykset voivat pilotoida ja vahvistaa sisäistä kansainvälistymistään. Opiskelijoita voi rekrytoida opinnäyte- ja projektitöihin, harjoitteluihin sekä kiireavuksi esimerkiksi lomasesonkien aikaan.

”Tärkeintä on, ettemme anna tämän Suomessa jo olevan osaajapotentiaalin valua hukkaan. Tarvitsemme ennakkoluulotonta asennetta ja yhteistä tahtoa kiinnittää kansainvälisiä osaajia suomalaiseen työelämään”, jatkaa Larsson.

Kauppakamarin kyselyssä selvitettiin yritysten osaaja- ja rekrytointitarpeita. Kyselyyn vastasi 265 yritystä, jotka toimivat Helsingin seudulla. Helsingin seudun kauppakamari tiedusteli yritysten rekrytointi- ja osaamistarpeita edellisen kerran maaliskuussa 2023.

Tiedotteen otsikko korjattu 1.12.2023 kello 14.02

Aiempi otsikko: Kauppakamarin selvitys: Helsingin seudun yrityksistä 57 prosentilla on positiivisia kokemuksia kansainvälisten osaajien rekrytoinnista

Lataa tästä Yritysten rekrytointi- ja osaamistarpeet: Kansainväliset osaajat -selvitys.

Lue myös

Huoltotunnelin uudistaminen parantaisi Helsingin keskustan saavutettavuutta

Näin selvitys tehtiin Liikenteellisen selvityksen Helsingin seudun kauppakamarille teki Ramboll Finland Oy. Selvityksessä verrattiin kahta...

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

1. Ulkomaalaislain muutosehdotuksessa esitetyt suoja-ajat työntekijöiden työttömäksi jäämisen yhteydessä ovat liian...

Positiivisia signaaleja Helsingin seudun yritysten valmiudesta rekrytoida kansainvälisiä osaajia

· 40 prosenttia Helsingin seudun yrityksistä on rekrytoinut tai vuokrannut kansainvälisiä...