Uudenmaan teollisuusyritykset menestyksen moottorina viestintäkampanjan tunnus.

Uudenmaan teollisuusyritykset tuottavat eniten

Teollisuusalat ovat Uudellamaalla tuottavampia kuin koko maassa keskimääriin. Uudellamaalla painottuvat korkean tuottavuuden toimialat, kuten energia- ja kemianteollisuus. Pohjoiseurooppalaisessa suurkaupunkivertailussa Helsingin seutu sijoittuu teollisuusvaltaisimpiin alueisiin, mutta on pudonnut volyymissa ja kasvussa kärkijoukosta.

Uudellamaalla toimivien teollisuusyritysten arvonlisäys oli 19 miljardia euroa vuonna 2019. Teollisuus tuottaa Uudellamaalla enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Ero perustuu osittain toimialarakenteeseen: Uudellamaalla painottuvat korkean tuottavuuden toimialat. Elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus on Helsingin seudun merkittävin erikoistumisala. 

– Uudenmaan yritysten investoinneista yli puolet kohdistuu muuhun kuin kiinteään pääomaan, esimerkiksi tietojärjestelmiin sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Osuus on huomattavasti suurempi kuin koko maan vastaavilla yrityksillä, sanoo johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista. 

Suomen tavoite nostaa talouden TKI-menot neljään prosenttiin vuoteen 2030 vaatii nopeita toimia. Ala-Pietilän raportin (TEM 2021:12) mukaan tämä edellyttää julkisen sektorin TKI-rahoituksen 5,3 prosentin reaalista kasvua ja investointien vaikuttavaa kohdentamista.  

– Uudellamaalla sijaitseville teollisuusyrityksille tulee luoda kannustimia investoida vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Vastuullisuus ja tuottavuuden parantaminen muodostavat kestävää kilpailuetua, ja synnyttävät näin TKI-rahoitukselle vaikuttavuutta ja uusia vientimahdollisuuksia. Nyt on tärkeää, että alueelle syntyy vahva ekosysteemi, jossa luodaan yksityisen ja julkisen yhteistyöllä alusta kehittää ja testata – ja sitten viedä täällä yhdessä rakennettuja innovaatioita maailmalle, painottaa Helsingin kauppakamarin teollisuusvaliokunnan jäsen, toimitusjohtaja Lassi Kurkijärvi Proof Advisory Oy:sta.     

Rakennusala kirittää teollisuuden työpaikkojen kasvua

Teollisuusalojen työllisyys on kääntynyt nousuun viime vuosikymmenen puolivälissä pitkän laskun jälkeen.  

– Teollisuuden työpaikkamäärä väheni vuosikausia Helsingin seudulla ja koko Uudellamaalla, toisin kuin muiden toimialojen työpaikat. 2010-luvun puolivälissä suunta kääntyi myös teollisuusyrityksissä nousuun. Helsingin seudulla teollisuuden työpaikkoja on tullut lisää nopeammin kuin koko maassa, arvioi Lahtinen.  

Lahtisen mukaan rakennusala on johtanut jalostusalojen työpaikkojen kasvua. – Koronaepidemia on vaikuttanut suhteessa vähän teollisuussalojen työpaikkoihin vuonna 2020, hän jatkaa.  

Pohjoismaisessa vertailussa teollisuuden kasvu jää heikoksi

Helsingin seudun kauppakamari ja Kaupunkitutkimus TA vertasivat ennen kesää Pohjois-Euroopan suurkaupunkiseutujen teollisuutta. Tarkastelussa oli mukana seitsemän pohjoismaista kaupunkiseutua.  

– Helsingin seutu kuuluu Pohjois-Euroopan teollisuusvaltaisimpiin. Göteborg pitää kärkipaikkaa suuren auto- ja koneteollisuuskeskittymän vuoksi. Nopeinta teollisuuden kasvu on ollut Kööpenhaminan seudulla vahvan lääketeollisuuden vuoksi. Helsinki on pudonnut kasvuvertailussa elektroniikkateollisuuden ja finanssikriisin jälkeisen taantuman vaikutuksesta. Seutu on päässyt takaisin kasvu-uralle vasta vuoden 2013 jälkeen, Lahtinen kertoo.  

Helsingin seudun kauppakamari tekee jäsenyritystensä kanssa teollisuusyritysten yhteiskunnallista merkitystä näkyväksi. Uudenmaan teollisuusyritykset menestyksen moottorina -kampanja muistuttaa teollisuuden merkityksestä ja mittakaavasta.

Kampanjaan ja materiaaleihin voi tutustua Uudenmaan teollisuusyritykset menestyksen moottorina -sivustolla.


Lisätietoja:

Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari, johtaja, p. 050 571 3564, markku.lahtinen@helsinki.chamber.fi
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö, p. 046 878 7540, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi


Lue myös:
Edellinen artikkeli Budjettiriihen ratkaisut osaajapulaan jäävät torsoiksi Seuraava artikkeli Kauppakamarikysely: Etätyö ja digitalisaatio sävyttävät yritysten uutta normaalia koronan jälkeen