Rumuus on pienin murhe roskista

Jos olet lenkkeillyt ja melonut kaupungin rannikoilla olet todennäköisesti huomannut niin maalla kuin merellä roskia. Sieltä löytyy maskeja, kaljapulloja, narunpätkiä, lasinsirpaleita, ruokapakkauksia. Ne näyttävät rumilta, mutta roska ei ole vain esteettinen ongelma. 

Näkemäsi yksittäinen roska on hengenvaarallinen linnulle tai metsäneläimille. Narut ja olutpakkausten muovipidikkeet takertuvat lintujen kaulan ympäri tai eläimen raajoihin.  Tupakantumpit saattavat tukehduttaa eläimen ja hioutua pieniksi mikromuoveiksi jatkaen loputonta kiertokulkua ravintoverkostoissa.  

Roskat ovat myös taloutta 

Helsingissä kaupunki on yrittänyt hoitaa roskaongelmaa, mutta varsinkin pandemian aikana roskaaminen vain paheni. Joka puolelle levisi maatumattomia maskeja, joissa on eläimille vaarallisia naruja. Ulkona järjestettävät juhlat ja tapaamiset lisäsivät ruokapakkausroskaa. Tämän lisäksi roskat aiheuttavat taloudellisen loven kaupungin kassaan sillä roskaaminen maksaa kaupungille yli 11 miljoonan euroa puhtaanapitokustannuksina. 

Roskaamisongelmaa yritetään hoitaa muun muassa viestinnän ja valistuksen keinoin. Myös yrityksiltä odotetaan innovaatioita ja toimintamalleja roskaamisongelman vähentämiseksi. Koska pääkaupunkiseudulla olemme Itämeren äärellä, hankkeet kuten Pidä saaristo siistinä järjestää roskien keruuta ja kehottaa kaikkia keräämään näkemänsä roskat. Roskien määrää seurataan nettisivuilla.  

Kiertotalouden kannalta meidän tulisi saada aivan kaikki materiaalit uudelleen käyttöön. SYKE:n mukaan Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 43 prosenttia vuonna 2019, ja meillä on paljon kirittävää saavuttaaksemme EU:n asettaman tavoitteen 55 prosentin kierrätysasteesta.   

Akkujen ja paristojen kierrätysaste on Suomessa noin 50 prosenttia. Erityisesti metalliromun kierrätys olisi tärkeää niin taloudellisesti kuin ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Vihreä siirtymä tarvitsee paljon raaka-aineita ja metalleja voi kierrättää loputtomasti, samoin kuin muovia. Nämä raaka-aineet pitää saada tehokkaasti jatkojalostukseen.  

Globaali näkökulma 

Maailmanlaajuisesti Itämeri on vain yksi hyvin saastunut merialue. Maailman merille ja valtamerille päätyy vuosittain noin 10 miljoonaa tonnia roskaa. Muovit, erityisesti muoviset pakkausjätteet, kuten juomapullot ja kertakäyttöpussit, ovat yleisin meriympäristöstä löytyvä roskatyyppi. Euroopan parlamentin keräämässä luettelossa mainitaan myös vaurioituneet kalaverkot, köydet, saniteettipyyhkeet, tamponit, vanupuikot, kondomit, tupakantumpit, sytyttimet jne. 

Jo 2000-luvun alussa tutkijat havaitsivat, että merivesinäytteissä on viisi kertaa enemmän muovia kuin planktonia. Suuri osa valtamerten valaista, delfiineistä, pyöriäisistä, kilpikonnista ja merilinnuista on niellyt muovia.  Tämä vaikuttaa kala- ja lintukantoihin. Kun eläimen vatsa on täyttynyt sulamattomalla muoviroskalla, eläin ei enää pysty syömään tarvitsemaansa ruokaa ja lopulta kuolee ravinnonpuutteeseen. Muovista irtoavat kemikaalit heikentävät myös eläimen terveyttä.  

Muovi ei koskaan ”katoa” luonnosta. Ulkona säiden armoilla muovituotteet jauhautuvat yhä pienemmiksi paloiksi. Kertakäyttövaipan tai muovipullon halkaisu tällaisiksi mikroskooppisiksi paloiksi voi kestää noin 500 vuotta. Myös autojen renkaista irtoaa jokaisella ajokerralla pieniä kuminpalasia, jotka huuhtoutuvat mikromuoveina vesistöihin. 

Näkymätön roska 

Kaikkien näiden näkyvien roskien lisäksi on myös näkymätön roska. Vain pieni osa meriin päätyvistä roskista kelluu. Noin 70 prosenttia roskista vajoaa pohjaan ja osaa jää lillumaan pinnan alle virtojen vietäväksi YK:n ympäristöohjelman (UNEP) mukaan.   

Erityisen ikäviä merieläimille ovat hylätyt ja kadotetut kalaverkot ja pyydykset, jotka jatkavat kalojen ja muiden merieläinten haamukalastusta. Vuosittain näitä kalaverkkoja ja pyydyksiä katoaa satoja tonneja. Roskiksi meriin jääneet pyydykset tekevät pinnan alla sitä, mihin ne on suunniteltu, eli saalistavat.

Näkymätöntä roskaa ovat myös kemikaalit. Erilaisia kemikaaleja valuu ympäristöön muoviroskien, teollisuuden ja kuluttajatuotteiden kautta.  

Itse voi vaikuttaa kemikaalikuormaansa esimerkiksi valitsemalla hygieniatuotteensa ja siivouskemikaalinsa huolella. Vinkkejä ekologisempaan siivoukseen saa muun muassa Marttoilta. 

Kaiken kaikkiaan meidän tulee kuluttaa entistä vähemmän niin Suomen luontoa kuin luontoa kaikkialla maailmassa. Tarvitsemme uusia toimintatapoja ja innovaatioita, jotka suojelevat maapallon luonnonvaroja, eivätkä kuluta niitä enempää.   

Outi Toivanen-Visti
vastuullisuusasiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari

Lue lisää Itämeripäivästä, Suomen luonnon päivästä ja kierrätyksestä pääkaupunkiseudulla:
Itämeripäivä (itameripaiva.fi)
Suomen Luonnon Päivä (suomenluonnonpaiva.fi)
Keräysautot tulevat kotisi lähelle – tuo ylimääräiset tavarasi kiertoon | Helsingin kaupunki

Täältä löydät vinkkejä talkoiden järjestämiseen esimerkiksi omassa talonyhtiössäsi:
Helsinki, Espoo, Vantaa