Tiina Rolig, Tamron henkilöstöjohtaja

Osaajapula on yritysten yhteinen murhe

Henkilöstön rekrytointi- ja koulutusprosessit ovat menneet koronakuukausina monissa yrityksissä täysin uusiksi. Etätyön myötä on havaittu, ettei uusi työpaikka enää automaattisesti edellytä paikkakunnanvaihtoa. Se helpottaa hieman osaajapulaa, mutta ei ratkaise koko ongelmaa.

Osaajapula kiusaa suomalaisyrityksiä kokoon, toimialaan ja paikkakuntaan katsomatta. Se on arkinen murhe myös lääke- ja terveystuotetukkuri Tamrolle, tunnustaa henkilöstöjohtaja Tiina Rolig.

– Haemme jatkuvasti uusia käsipareja ja osaajia varastointiin ja logistiikkaan, mutta myös IT-puolelle, HR-johtaja kertoo.

Samanlaisen ”kahtiajaon” kanssa kamppailee myös moni Roligin kollega. IT-alan osaajista on ollut pula jo pidemmän aikaa, mutta uusia käsipareja kaivataan kipeästi myös perinteisempiin työtehtäviin. Varastoinnin ja logistiikan ohella heille on kysyntää mm. hoiva-ja palvelualoilla.

– IT-puolella tarvitsemme erityisesti pilvipalvelu-, arkkitehtuuri- ja sovellusosaajia. Logistiikassa pulaa on varastointi- ja keräilytyötä tekevästä henkilöstöstä, Rolig kertoo.

Yksi syy löytyy kaikille toimialoille viime vuosina vyöryneestä digitalisaatiosta ja toimintojen siirtymisestä verkkoon. Korona-aikana tuo vauhti on kiihtynyt entisestään, mikä on lisännyt myös IT-alan ammattilaisten kysyntää.

– Suurelle yleisölle hieman tuntemattomamman yrityksen on vaikea kisata osaajista vaikkapa teleoperaattoreiden tai pelialan kanssa. On vain yritettävä tehdä itsensä tunnetuksi eri kanavissa ja kertoa, kuinka merkityksellistä työtä teemme ja millaisia kehittymismahdollisuuksia voimme tarjota, Rolig toteaa.

Esimiehillä iso vastuu jaksamisesta 

Korona-aika on muokannut myös yritysten arkiset HR-toiminnot, rekrytoinnit, kehittämishankkeet ja koulutukset uuteen uskoon. Työpaikkahaastattelut ja rekrytoinnit hoidetaan pitkälti etäyhteyksin ja perinteiset kurssipäivät ovat muuttuneet tunnin tai kahden webinaareiksi työpäivien lomassa.

Työhön on toki tullut tehokkuutta, mutta samalla henkilöstöstä huolehtiminen on noussut Roligin mukaan entistä tärkeämmälle sijalle. Etenkin esimiehiltä on löydyttävä aikaa henkilöstön tarpeiden todelliseen kuuntelemiseen. Osalle omatoiminen etätyö voi olla kuin taivaan lahja, toisille taas entistä raskaampaa, jos tarjolla ei ole selkeää ohjeistusta ja tukea.

– Onhan tämä ollut itsellekin melkoinen mullistus, kun on tottunut tekemään omaa työtään keskellä elävää työyhteisöä, Rolig tunnustaa.

Noin 470 henkilöä työllistävässä, Vantaalla ja Tampereella toimivassa Tamrossa etätyöhön on suhtauduttu valtaosin positiivisesti ja iso osa toimistohenkilöstöstä haluaisi tehdä siitä pysyvän käytännön. Roligin mukaan mahdollisuus etätyöhön onkin tullut jäädäkseen.

– Sanoisin, että ensi vuonna mennään toimistotyötä tekevien osalta 50/50-suhteella. Ihmisillä on kuitenkin tarve myös aitoihin live-kohtaamisiin, Rolig toteaa.

Osaajakisa vaatii räätälöintiä  

Mitä uuden osaamisen hankkiminen ja kisassa pärjääminen sitten vaatii yrityksiltä?

Kokeneen HR-ammattilaisen mukaan hakijan oma motivaatio on rekrytoinneissa edelleen äärimmäisen tärkeä kriteeri. Samalla hänet on kuitenkin pystyttävä vakuuttamaan, että myös organisaatiolla on omassa toiminnassaan selkeä määränpää, uudesta työntekijästä pidetään huolta ja tulijalle tarjotaan aidosti mahdollisuus kehittyä ja päästä eteenpäin.

– Jatkossa korostuvat entistä tarkemmin räätälöidyt kehitys- ja koulutuspolut, joiden osalta työntekijän kannattaa toki itsekin olla aktiivinen, Rolig toteaa.

Digitalisaatiossa ja etätyössä itävät toisaalta myös suomalaisyritysten menestyksen mahdollisuudet. Työn takia ei välttämättä tarvitse vaihtaa paikkakuntaa tai vaikkapa asuinmaata. Myös koulutusta voi tarjota ja järjestää kustannustehokkaasti ja joustavasti.

– Yritysten ulkomaiset rekrytoinnit ovat olleet koronan takia pitkälti jäissä, mutta jatkossa Suomi ei pärjää ilman heitä. Siksi lupa- ja rekrytointiprosessienon oltava sujuvia ja etätyön luonnollinen osa yritysten arkea, Rolig toteaa.

Artikkeli julkaistiin Helsingin seudun kauppakamarin vuosikirjassa 2021. Ilmoita Vuosikirjan 2022 toimialahakemistossa – näin varmistat, että olet olemassa!

Tilastotietoa työpaikoista Uudellamaalla

Avoimien työpaikkojen määrä putosi Uudellamaalla koronan vaikutuksesta noin viidenneksellä vuonna 2020 (Tilastokeskus avoimet työpaikat Helsinki–Uusimaa: -21 %, Uudenmaan TE-toimiston uudet avoimet työpaikat: -18 %). 

Suuren kokonaiskysynnän laskun ja haastavien aikojen taakse piiloutuu kuitenkin sitkeää osaajapulaa, joka ei ole poistunut koronan aiheuttamien muutosten myötä minnekään. Syksyn 2020 ammattibarometrissä Uudellamaalla nähtiin olevan pulaa hakijoista lähestulkoon neljänneksessä (23 %) arvioiduista ammattinimikkeistä.

Pulaa oli eritoten rakentamiseen, soteen ja ict-osaamiseen liittyvissä ammateissa. Samoin Helsingin seudun kauppakamarin jäsenet raportoivat syksyllä osaamis- ja rekrytointikyselyssä osaajapulasta: 51 % vastaajista kertoi kohdanneensa pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta myös koronan keskellä. Pulaa osaajista ilmoitettiin monipuolisesti eri toimialoilta.

Uudellamaalla toimiva Ennakointikamari tuottaa tilannekatsauksia, selvityksiä ja ratkaisuehdotuksia työvoiman saatavuuteen, kysyntään ja osaamistarpeisiin liittyen. Ennakointikamarissa ovat edustettuina alueen kunnat, oppilaitokset, korkeakoulut, viranomaiset sekä työnantajat..

Lue myös:
Edellinen artikkeli Helsinki etsii parasta katutyömaata 2021 – Helsingin seudun kauppakamari mukana raadissa Seuraava artikkeli Elinkeinoelämän suhdannenäkymät paranevat nyt palveluiden vetämänä