Satu Salonen: Vastaanottavuus on monimuotoisen työyhteisön perusta

Kun suomalainen työelämä monimuotoistuu, inklusiivisuuden ja avoimuuden merkitys korostuu. Työelämän vastaanottavuus, rakenteellisen ja piilosyrjinnän tunnistaminen ja ehkäiseminen sekä se, kuinka hyvin monimuotoisia tiimejä osataan johtaa ja kohdata erilaisuutta, nousevat entistä tärkeämpään rooliin.

Maahanmuuton merkitys korostuu osaavan työvoiman saatavuuden kannalta, kun työikäinen väestö vähenee. Moni yritys on uuden edessä rekrytoidessaan ensimmäisiä ulkomaalaistaustaisia osaajia työyhteisöönsä. Tilanne on uusi niin organisaatiolle kuin työyhteisölle, ja mahdollisiin haasteisiin on hyvä valmistautua jo etukäteen. Monimuotoisuuden vahvistaminen organisaatiossa on muutakin kuin eri etnisen taustan, sukupuolen tai iän omaavien työntekijöiden määrän lisäämistä. Monessa organisaatiossa se vaatii myös sisäisten toimintatapojen ja ajattelun muokkaamista.

Monimuotoiset työyhteisöt ovat organisaatiolle todellinen etu.

Monimuotoinen työyhteisö on rikkaus

Helsingin seudun kauppakamarin selvitysten mukaan ulkomaalaistaustaisella henkilöstöllä on ollut myönteisiä vaikutuksia muun muassa asiakastyytyväisyyteen, tuotekehitykseen ja kieliosaamiseen kauppakamarin jäsenyrityksissä. Lisäksi eri taustoista tulevat osaajat ovat auttaneet uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa, laajentaneet kontaktiverkostoja ja edistäneet yrityksen kansainvälistymistä.

Kauppakamarin Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanja on nostanut esiin kulttuurillisesti monimuotoisten työyhteisöjen kokemia hyötyjä niin liiketoiminnan kuin työyhteisön kannalta. Kampanjassa esillä olleet yritykset korostavat myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden vaikutusta organisaatiokulttuuriin ja avoimuuteen – työyhteisön monikulttuurisuuden on koettu rikastuttavan työyhteisöä ja tuovan uutta energiaa ja sykettä.

Johtaminen korostuu monimuotoisuuden vahvistamisessa

Työyhteisön monimuotoisuus ei kuitenkaan itsessään takaa inklusiivisuutta, avoimuutta tai menestystä ja liiketoiminnan kasvua. Työyhteisön monimuotoisuutta ja vastaanottavuutta on vaalittava ja johdettava, ja tässä esimiehillä on suuri merkitys. Niin rekrytoijan kuin perehdyttäjän tulee olla avoimia ja rohkeita sekä valmiita haastamaan omia, ja myös työyhteisössä esiintyviä ennakkoluuloja.

Laadukas perehdyttäminen, hyvä johtaminen, työyhteisön avoimuus ja tuki luovat pohjan monimuotoisuuden kukoistamiselle. On tärkeää, että organisaatiossa arvostetaan ja ymmärretään erilaisuutta, niin näkemysten, taustojen kuin toimintatapojen osalta.

Yhtä tärkeää on se, että organisaatiossa osataan tarkastella omia toimintatapoja kriittisestikin ja tarvittaessa tehdä niihin inklusiivisuutta ja vastaanottavuutta tukevia muutoksia.

Hyvä aloituspiste on tarkastella oman organisaation monimuotoisuuden tilaa ja vähentää esimerkiksi rekrytoinneissa esiintyviä ennakkoasenteita anonyymin rekrytoinnin kautta. Myös esimiehille, työyhteisöille ja työntekijöille tarjottavat koulutukset voivat avartaa katsantokantoja ja haastaa omia ennakkoasenteita.

Kauppakamarin kampanjassa esillä olleita yrityksiä yhdistää avoimuus ja rohkeus astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Näissä yrityksissä on ymmärretty, että oikein johdettuna työyhteisön monimuotoisuuden mukanaan tuomat edut voittavat haasteet, joita esimerkiksi kielitaitoon liittyvät pulmat tai eri kulttuuritausta voivat tuoda mukanaan.

Työkaluja kansainvälisiin rekrytointeihin

Kansainvälisten osaajien rekrytointia suunnittelevat organisaatiot voivat kartoittaa oman organisaationsa valmiuksia Helsingin seudun kauppakamarin ja Business Finlandin kehittämän Talent Boost -mittarin avulla. Lisäksi muun muassa Työterveyslaitos on julkaissut käytännönläheisiä suosituksia monimuotoisuuden edistämisestä rekrytoinneissa ja Inklusiiv on koonnut laajan tietopankin monimuotoisuudesta ja inklusiivisuudesta.

Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanjaan voi tutustua kauppakamarin kotisivuilla.

Blogin kirjoittaja Satu Salonen on Helsingin seudun kauppakamarin Talent manager. Helsingin seudun kauppakamarin missio on vahvistaa yritysten menestystä Helsingin seudulla. Missiota toteutetaan proaktiivisella vaikuttamistyöllä, yritysten tarpeisiin perustuvalla palvelutoiminnalla sekä aktiivisella yritysten ja niiden sidosryhmien verkottamisella.

Lue myös:

Keskuskauppakamari: Rokotusjärjestystä muutettava pikaisesti ja rokotukset painotettava pahimmille epidemia-alueille – hyödyt suuret sekä terveydelle että taloudelle

Rokotusjärjestystä tulisi muuttaa pikaisesti niin, että rokotukset painotettaisiin pahimmille epidemia-alueille. Rokotusjärjestystä muuttamalla säästyisi ihmishenkiä, mutta rokotusten tehokkaassa painottamisessa on kyse myös työpaikoista, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Anne Horttanainen.
Edellinen artikkeli Liian kiire muutokseen – Radikaali uudistuminen Seuraava artikkeli Viestinnän arvot tulevat esiin tiukoissa tilanteissa