Kansainvälinen osaaja opettaa koko organisaatiota

Suomi ikääntyy ja eläköityy kuluvalla vuosikymmenellä vauhdikkaasti. Väestöennusteiden mukaan nykyisestä työvoimareservistä jättäytyy vuoteen 2030 mennessä pelkästään Uudellamaalla sivuun noin 165 000 käsiparia. Samaan aikaan tänne arvioidaan syntyvän noin 90 000 uutta työpaikkaa.

Tällä matematiikalla Helsingin seudun työvoimavajeen paikkaajaksi tarvitaan tulevien kymmenen vuoden aikana yli 250 000 uutta osaajaa. Heitä tarvitaan yritysten ohella kipeästi myös julkiselle sektorille.

Monet suomalaiset teknologiayhtiöt ovat rekrytoineet ulkomaisia osaajia jo vuosia ja käyttäneet sitä yhtenä kansainvälistymis- ja kasvuväylänä heti alusta lähtien. Nyt saman tilanteen edessä ovat kaikki yritykset toimialasta ja koosta riippumatta.

Uusia tuulia ja uusia ajatuksia 

Kansainvälisisiin osaajien asiat ovat tulleet tutuiksi Helsingin seudun kauppakamarin Talent Managerille Satu Saloselle. Hän on työskennellyt pari vuotta Chamber Talent Boost -projektissa, jossa on helpotettu yritysten ja kansainvälisten osaajien välisiä yhteyksiä ja annettu asiantuntija-apua rekrytointeihin liittyvissä kysymyksissä.

Salosen mukaan osaajien löytäminen ja palkkaaminen ulkomailta nousee lähivuosina entistä useamman yrityksen agendalle. Ulkomaisen osaajan rekrytointi ja hänen ”sulautumisensa” organisaatioon tarjoaa monia hyötyjä. Kansainvälisen osaajan rekrytoiminen tuo uusia tuulia ja voi toimia ensimmäisenä askeleena koko yhtiön kansainvälistymiselle.

– Erilaisesta kulttuurista tuleva työntekijä voi tuoda mukanaan uusia näkökulmia ja tietynlaista ”out of the box”-ajattelua. Meidän suomalaisten tapa toimia ja ratkaista pulmia ei välttämättä ole aina se ainoa ja paras, Salonen muistuttaa.

Ulkomainen osaaja voi avata yrityksillä uusia mahdollisuuksia omassa kotimaassaan. Uusille markkinoille on aina helpompaa rantautua, jos jollakin on jo valmiiksi hallussa maan kieli, verkostot ja toimintatavat.

– Kansainvälisen osaaja voi houkutella yritykseen uusia osaajia. Etenkin nuoremman osaajapolven silmissä organisaatio on usein sitä kiinnostavampi, mitä kansainvälisempi sen henkilöstörakenne on, Salonen lisää.

Kunnon pohjatyö kannattaa 

Moni yritys kokee osaavan työvoiman saatavuuden olevan yksi kasvun este, mutta kynnys ensimmäisen ulkomaisen työntekijän rekrytoimiseen voi olla korkea. Apua ja tukea kansainvälisiin rekrytointeihin on saatavilla, ja kunnollinen paneutuminen ja hyvä pohjatyö ovat rekrytoinneissa onnistumisen edellytyksiä. Monikulttuurisuus rakentuu työyhteisön arjessa ja edellyttää sitoutumista koko organisaatiolta.  

– Ennen ensimmäistä rekrytointia kannattaa selvittää, mitä kaikkea se tiimissä tai organisaatiossa tarkoittaa sekä millaisiin asioihin ja toimintatapoihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota, Salonen opastaa. 

Samalla on mietittävä, miten vieraskielinen ja eri kulttuurista tuleva työntekijä vaikuttaa omaan työkulttuuriin, mikä on työkieli ja miten yhteydenpito hoituu. Esimiesten rooli on kansainvälistenkin osaajien rekrytoinneissa keskeinen.  

Suomella monia myyntivaltteja 

Koronapandemia ja matkustusrajoitukset ovat hyydyttäneet monet ulkomaiset rekrytoinnit. Omat mutkansa on tuonut myös Britannian EU-ero.

Yritysten työvoimapula ei ole kadonnut mihinkään. Kun pandemia aikanaan hellittää, kilpailu kansainvälisistä osaajista voi olla entistä suurempaa.

Suomi on koronakriisissä osoittanut olevansa yhteiskunta, joka selviää myös sellaisesta haasteesta, jonka edessä moni muu maa on lyöty pitkäksi aikaa polvilleen.

– Moneen muuhun maahan verrattuna meillä on turvalliset ja säännellyt työolot, vakaa demokraattinen yhteiskunta, toimiva terveydenhuolto ja lainsäädäntö sekä puhdas luonto. Ne ovat jatkossa entistä kovempia myyntivaltteja, joita kannattaa korostaa, Salonen tähdentää.

Mistä lähteä liikkeelle, jos miettii ensimmäisten kansainvälisten osaajien rekrytointia?

– Täällä tutkintoaan suorittavat tai harjoittelupaikkaa etsivät henkilöt ovat yksi hyvä vaihtoehto. Suomessa opiskelee vuosittain yli 20 000 kansainvälistä opiskelijaa, joista suuri osa haluaisi työllistyä Suomeen, Salonen vinkkaa.

Artikkeli on julkaistu Helsingin seudun kauppakamarin Vuosikirjassa 2021. Katso digiversio

  Ilmoita Vuosikirjan 2022 toimialahakemistossa – näin varmistat, että olet olemassa!