Vasemmalla Mohammad Soleman pitelee teknistä laitetta. Oikealla Tapani Suominen korjaa laitteen piuhoja.

Vaisalan kansainväliset osaajat varmistavat kilpailukyvyn 

Henkilöstön monimuotoisuuden lisääminen auttaa Vaisalaa pitämään paalupaikan globaaleilla markkinoilla. Suomessa jo asuvilla kansainvälisillä osaajilla on tässä tärkeä rooli.

Huippuluokan mittausteknologiaa valmistavan Vaisalan liikevaihdosta 98 prosenttia tulee globaaleilta markkinoilta. Kansainvälinen on myös yrityksen kampusalue Vantaanlaaksossa, jonne tuotanto, tuotekehitys ja tukitoiminnot on keskitetty. 

Vaisalan noin 2200 työntekijästä löytyy lähes 60 eri kansalaisuutta. Vantaan kampuksen ohella luku pitää sisällään yhtiön toimipisteet eri puolilla maailmaa. 

Rekrytointipäällikkö Joel Kinnunen sanoo, että kansainvälisten osaajien rekrytointi on Vaisalalle monessakin mielessä tärkeä asia. 

– Haluamme olla entistä inklusiivisempi työpaikka erilaisen taustan omaaville, oli sitten kyse vaikkapa syntyperästä, kulttuurista tai sukupuoli-identiteetistä. 

Monimuotoisuuden lisääminen on kirjattu Vaisalan monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja inkluusiostrategiaan. Yhtiön linjauksen mukaan tulevan menestyksen ja innovatiivisen kulttuurin kannalta tärkeää, että parhaiden osaajien rekrytointia jatketaan ja varmistetaan heidän tuntevan olevansa osa työyhteisöä. 

– Muuta vaihtoehtoa ei ole, jos yritys haluaa pysyä kilpailukykyisenä ja houkuttelevana työnantajana jatkossakin, Kinnunen korostaa. 

Rekrytointeja maassa jo asuvista maahanmuuttajista 

Suurimman osan Vantaalla työskentelevistä kansainvälisistä osaajista Vaisala on rekrytoinut Suomesta. Osa heistä on tullut Suomeen opiskelemaan ja jäänyt työelämään. Toiset taas ovat opiskelleet kotimaassaan, tehneet uraa muualla ja muuttaneet vaikkapa puolison perässä Suomeen. 

Tapani Salminen (vas.) johtaa Vantaalla Vaisalan instrumenttitehdasta, jonka työntekijöistä lähes viidennes on muita kuin kantasuomalaisia. Mohammed Soliman vetää tiimiä, jossa on kansainvälisiä osaajia 14 maasta. Kuvaaja: Meeri Utti

Egyptissä IT- ja kaupallista alaa opiskellut Mohammed Soliman aloitti Suomeen tultuaan kansainvälisen liiketalouden opinnot Haaga-Heliassa. Alkuperäinen ajatus yrittäjän urasta vaihtui, kun hän tutustui harjoitustöiden kautta Vaisalaan ja aloitti työt instrumenttitehtaan operaattorina. 

Seitsemän vuoden työurallaan hän on edennyt vetämään tiimiä, jossa on kansainvälisiä osaajia 14 eri maasta Euroopasta, Aasiasta ja Amerikoista. 

– Pidän tärkeänä työpaikan monimuotoisuutta ja kaikille tasapuolisia mahdollisuuksia. Näitä asioita kysyvät myös muut Suomesta kiinnostuneet kansainväliset asiantuntijat, Soliman sanoo. 

Suomalaisessa työkulttuurissa Soliman arvostaa matalaa hierarkiaa. Myös työn ja perhe-elämän yhdistäminen on helpompaa kuin monessa muussa maassa. 

Valtaosa työtehtävistä sujuu englannilla 

Suomessa jo asuvia maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä Vaisala rekrytoi sekä tuotanto- että asiantuntijatehtäviin. Suoraan ulkomailta yhtiö tekee Vantaalle rekrytointeja vain poikkeustapauksissa. 

– Esimerkiksi tuotekehityksessä saatetaan tarvita erikoisosaamista, jonka taitajaa on haettava maan rajojen ulkopuolelta, Joel Kinnunen mainitsee. 

Hän arvioi, että Vaisalan hyvä maine auttaa löytämään potentiaalisia työntekijöitä. Kansainväliset työnhakijat arvostavat myös sitä, että valtaosassa yhtiön työtehtävistä pärjää sujuvalla englannilla. 

– Vain pienessä osassa työtehtäviä vaaditaan suomen hyvä kirjallinen ja suullinen taito. Niitä löytyy esimerkiksi taloushallinnon tai lakiasiain tehtävistä.  

Vaisalassa avautuvista työpaikoista ilmoitetaan yleensä englanniksi myös Suomessa. 

Kinnunen on havainnut, että kansainvälisten osaajien kiinnostusta lisää selvästi, jos työpaikkailmoituksessa kerrotaan selkeästi, että työssä pärjää myös englannilla. 

Tuotannossa käytössä kaksi työkieltä 

Vaisalan instrumenttitehdasta johtava Tapani Salminen sanoo, että hänen sadan työntekijän organisaatiossaan tehdään paljon työtä monimuotoisuuden lisäämiseksi. 

– Muiden kuin kantasuomalaisten osuus työtekijöistä lähenee instrumenttitehtaalla jo 20 prosenttia. Teemme järjestelmällisesti töitä, jotta saamme tuotantoon parhaat osaajat kansallisuudesta riippumatta. 

Salmisen mielestä samat johtamisen perussäännöt pätevät myös kansainvälisessä tiimissä. 

Hän korostaa esihenkilöiden vastuuta käydä jatkuvaa ja avointa keskustelua, miksi monimuotoisuutta tarvitaan ja miten jokainen voi tukea sitä omassa roolissaan. 

– Kaikkien tasapuolinen kohtelu on tärkeää. Suomalaiset työntekijät saattavat tietää etunsa paremmin. Esihenkilön on varmistettava, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla ja kaikkien vahvuudet pääsevät esille. 

Monimuotoiseen työyhteisöön on erilaisten ihmisten helppo tulla. Uskon, että valmiiksi monimuotoinen ympäristö ehkäisee myös mahdollisia jännitteitä kulttuurien välillä, Salminen sanoo. 

Vaisalan instrumenttitehtaassa työkielenä käytetään suomea ja englantia. Palavereissa ja sähköposteissa käytetään pitkälti englantia. Yhtiössä on kuitenkin edelleen tiimejä, joiden jäsenet ovat kaikki kantasuomalaisia. 

– Työssä käytettävä kieli vaikuttaa koko tiimin arkeen. On tärkeää hahmottaa, että työkielen vaihtaminen englantiin on iso muutos, kun ensimmäinen kansainvälinen osaaja tulee tiimiin, Kinnunen sanoo. 

– Siksi siitä on hyvä keskustella avoimesti ja alkaa pohjustaa muutosta hyvissä ajoin. Muutos edellyttää perinteisten ajatusten haastamista. 

Myös tukitoiminnoissa kansainvälisiä osaajia 

Tuotannon ohella myös Vaisalan asiantuntijatason tehtävissä kansainvälisten osaajien osuus on kasvanut koko ajan. Yhtiön henkilöstöstä lähes kolmasosa työskentelee tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Siellä tarvitaan ammattilaisia monelta eri alueelta fysiikan tohtoreista tekoälyn ja koneoppimisen asiantuntijoihin. 

– Tutkimus- ja tuotekehitykseen on tullut ilahduttavasti muitakin kuin kantasuomalaisia. Lisäksi Vaisalassa on kansainvälisiä osaajia esimerkiksi eri tukitoiminnoissa, kuten myynnissä, markkinoinnissa ja HR-tiimissä, Kinnunen toteaa. 

– Eri maissa sijaitsevien toimistojen ohella on hyvä, että Vantaallakin meillä on myynnin tukena sikäläisiä markkinoita tuntevia ihmisiä. Hiljattain rekrytoimme esimerkiksi espanjankielisen kaupallisen alan ammattilaisen ja Pohjois-Afrikkaa tuntevan meteorologian asiantuntijan. 

Vaisala tekee paljon yhteistyötä myös suomalaisten korkeakoulujen kanssa. Viime kesänä talossa oli töissä 70–80 harjoittelijaa. 

– Iso osa heistä oli muita kuin kantasuomalaisia, Kinnunen kertoo.

Vauhtia kansainväliseen rekrytointiin

Tässä sarjassa nostamme esiin hyviä käytäntöjä ja oppeja yrityksistä ja organisaatioista, jotka investoivat organisaatioidensa kasvuun ja kilpailukykyyn rekrytoimalla kansainvälisiä osaajia. Haluamme kannustaa ja rohkaista suomalaisia yrityksiä ja yhteiskuntaa luomaan aidosti avointa, monimuotoista ja yhdenvertaista työkulttuuria.

Tule mukaan maksuttomaan webinaariin monikielisen työyhteisön ratkaisuista 15.4. klo 9. Lue lisää webinaarista ja ilmoittaudu mukaan tästä.

Lue myös

Listasimme kansainvälisen rekrytoinnin palveluja Helsingin seudulla – työnantaja, ota lista talteen!

Onnistu kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnissa -tapahtumassa esittelimme ratkaisuja rekrytointiin ja työyhteisöön integrointiin....

Mielipidekirjoitus: Kansainväliset osaajat eivät odota

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kiinnittyminen suomalaisiin yrityksiin on kriittinen asia, joka pitää hoitaa kuntoon.

Viikon kysymys: kansainväliset yhteistyökumppanit kriisien aikana

Viikon kysymys tuo vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.