Markku Lahtinen, johtaja, vaikuttamistyö, Helsingin seudun kauppakamari

Selvityshenkilö vauhdittamaan työlupien käsittelyä ja exit-suunnitelmaa

Työlupien nopeuttamisprosessi on ollut poliittisella agendalla pitkään niin Sipilän kuin edeltävien hallitusten ajamina. Valitettavasti tuloksia on syntynyt kovin vähän, vaikka tahtoa on ollut.

Olisiko nyt hallituksen aika saavuttaa tavoite ja tehdä siihen liittyvä suunnitelma, miten työlupien käsittelyajat saadaan puristettua normaalitapauksissa maksimissaan yhteen kuukauteen!?

Nyt työlupien käsittely kestää noin puoli vuotta. Tämä oli kestämättömän pitkä aika jo ennen koronakriisiä. Ja varmasti se on toivottoman pitkä aika siinä vaiheessa, kun Suomi ja sen yrityselämä alkavat toivottavasti kesän jälkeen päästä rakentamaan uutta kasvua.

Oma lukunsa työlupaviidakossa on saatavuusharkintakoneisto, jolla säädellään kolmansista maista tulevien ammattiosaajien kuten rakennusmiesten, muurarien, sairaanhoitajien ja putkimiesten liikkumista. Saatavuusharkinta ei ole yrityksien näkökulmasta erityisen onnistunut järjestelmä. Alueellista yhtenäistä formaattia ei ole, lisäksi linjaukset tehdään eri aikoina ja saattavat muuttua kesken rekrytointiprosessein. Saatavuusharkinta ei kuitenkaan ole juurisyy työlupien hitaaseen käsittelyyn, vaikka toimintatapojen uudistamista nopeasti kaipaakin.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on aivan oikein ja suuria odotuksia yrityskentässä herättävästi ottanut tavoitteekseen lyhentää työlupien käsittelyaikoja. Tähän työhön valjastettiin viime kesänä myös Harakan työllisyysryhminä tunnetut komiteat, joista erityisesti työperäinen maahanmuutto ja kotouttaminen -ryhmässä teema on ollut esillä.

Kolmikantaisista työryhmistä ei ole tullut ulos selkeitä uudistusaskeleita, joilla työlupien käsittely nopeutuisi.

Päinvastoin työmarkkinajärjestöt ovat itsekin julkisuudessa ihmetelleet pitkin syksyä komiteoiden verkkaista etenemistä eikä kovin moni tainnut edes odottaa mullistavia ratkaisuja työryhmistä tulevan. Ja nyt vielä vähemmän koronakriisin muutettua poliittista agendaa.

Marinin hallitus vauhdittaa työlupien uudistamista myös ministeriöiden ja keskushallinnon edustajista kootuilla poikkihallinnollisilla hankeryhmillä, joilta odotetaan ehdotuksia hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden täyttämiseksi. Virkamieskunnassa on varmasti erittäin vahvaa osaamista ja asiantuntemusta. Valitettavasti eri ministeriöiden ja hallinnonalojen edustajien on vaikea asettua helikopterinäkymään. Kukin viranomainen katsoo työlupien nopeuttamista omista lähtökohdistaan. Se puolestaan johtaa luontaisesti ja ymmärrettävästikin osaoptimointeihin, joissa yli hallintokuntien meneviä uudistuksia on vaikea saavuttaa. Tuloksia varmasti syntyy, mutta syntyykö riittävästi, jotta yhden kuukauden käsittelyaika toteutuu.

Olisiko nyt työministeri Tuula Haataisen ja sisäministeri Maria Ohisalon aika nimittää selvityshenkilö auttamaan työlupaprosessien uudistamisessa, jotta Suomi olisi mahdollisimman valmis koronan jälkeisen kasvun rakentamiseen.


Selvityshenkilölle annettaisiin seuraavat tavoitteet ja reunaehdot:

1. Esitä ratkaisu yhden kuukauden työlupien saavuttamiseksi elokuuhun alkuun mennessä,

2. Älä tee sitä pelkästään lisäämällä nykyiseen lupakoneistoon resursseja ja

3. Ota tarkasteluun sekä lainsäädäntö ja asiakaspalveluprosessit ja

4. Liitä ehdotus osaksi koronan jälkeistä selviytymisohjelmaa.


Olen aivan varma, että tässä tilanteessa selvityshenkilö saisi ”Pelasta Suomi” -talkoohengessä työskentelyyn mukaansa parhaita aivoja niin elinkeinoelämästä kuin virkamieskunnastakin valmiina auttamaan Suomea uuteen nousuun. Tätä kautta saataisiin työlupien uudistamisprosessi pidettyä käynnissä koronakriisin aikanakin. Selvityshenkilön tueksi ryhmittyvä ”Dream Team” keskittyisi etsimään ratkaisuja puhtaalta pöydältä yli hallintokuntasiilojen yhden kuukauden työlupaprosessin saavuttamiseksi.

Selvityshenkilön ehdotuksilla ei millään tapaa mitätöitäisi virkamiesten ja konsulttien tekemää ansiokasta selvitys- ja kehitystyötä, vaan annettaisiin lisätukea koronan jälkeisen exit-suunnitelman toteuttamiseen.

Vieraskielinen työvoima

Lue Helsingin seudun kauppakamarin terveisen vieraskieliseen työvoimaan liittyen

Lue myös

Lausunto: Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman (ilme) 2024–2029 luonnos

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on pyytänyt Kauppakamarin lausuntoa luonnoksesta Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelmaksi 2024–2029. Kauppakamari esittää...

Sujuvampaa reittiä Suomeen

Kohtaanto- ja osaajapula on kiusannut kotimaisia työmarkkinoita jo vuosikymmeniä, mutta viime vuosina siitä on alkanut tulla entistä...

Suomen vienti piristyy vauhdilla – ja se kaipaa uskottavaa exit-suunnitelmaa ripeästi – Keskuskauppakamari

– Suomen vienti on kovassa kasvussa koronapandemian helpottaessa maailmalla. Se voi...