Suojaako osakeyhtiömuoto?

Edelleen on tilanteita joissa esimerkiksi työsopimukset voivat seurata uuteenkin yhtiöön. Seuraavassa käydään läpi muutamia näitä tilanteita. Tilanteet on hyvä tunnistaa esimerkiksi suunniteltaessa yrityksen saneeraustoimia tai toisen yrityksen esittäessä normaaleista liiketoimintasopimuksista poikkeavia järjestelyjä. Kyseessä ei ole kattava esitys tästä aiheesta, vaan enemmän esimerkinomainen.

Osakeyhtiölaki ja vahingonkorvaus

Osakeyhtiössä hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja voivat joutua vahingonkorvausvastuuseen sekä yhtiötä kohtaan että ulkopuolista kohtaan. Yhtiötä ja konkurssitilanteessa sen konkurssipesää kohtaan em. henkilöt vastaavat vahingosta, jonka toimiessaan tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttavat yhtiölle (OYL 22 luku). Osakkeenomistajaa ja ulkopuolista kohtaan voi joutua korvausvastuuseen jos on rikottu osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Nämä tilanteet ovat harvinaisempia korvausvastuun kannalta. Myös osakkeenomistaja voi joutua vastaavalla tavalla korvausvastuuseen jos hän on vaikuttanut osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen. Osakeyhtiölain rikkomista on esimerkiksi virheellisen tilinpäätöksen laatiminen tai laiminlyönti noudattaa osakepääoman suojaa koskevia säännöksiä.

Verolainsäädäntö ja vahingonkorvaus

Melko usein esille tuleva asia on rikoslain 29 luvun 4 §:n korvausvelvollisuus verorikkomuksesta. Pykälän mukaan jos esimerkiksi ennakonpidätyksiä, arvonlisäveroja tai sosiaaliturvamaksuja jätetään suorittamatta muun syyn kuin maksukyvyttömyyden takia, voi niistä seurata henkilökohtainen korvausvelvollisuus yhtiön johdolle. Maksukyvyttömyyttä ei ole Korkeimman oikeuden tapauksen (1996:35) mukaan silloin olemassa kun yhtiö jättää em. veroja ja maksuja maksamatta mutta jatkaa liiketoimintaa ja maksaa muiden velkojien (esim. tavarantoimittajien) saatavia. Tapauksessa yhtiön hallituksen ainoa varsinainen jäsen ja tosiasiallinen johtaja tuomittiin sakkoon verorikkomuksesta ja korvaamaan valtiolle suorittamatta jätetyt ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut.

Liikkeen luovutus

Liikkeen luovutus tarkoittaa työsopimuslain (TSL 1:10) mukaan tilannetta, jossa yrityksen tai yhteisön toiminnallinen osa luovutetaan (myydään) toiselle työnantajalle. Edellytyksenä on että luovutettava liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samankaltaisena. Liikkeenluovutuksen tunnusmerkkien täyttyessä työntekijät seuraavat luovutettavan liikkeen mukana uuden työnantajan (ostajan) palvelukseen entisillä työsuhteen ehdoilla. Liikkeenluovutus tapahtuu yleensä myös jos yritys yhtiöittää jonkin toimintansa luovuttamalla sen kaupalla tai apportilla samaan konserniin kuuluvalle yritykselle. Viimeksi mainittu tilanne voi olla yritykselle yllätys jos se on suunnitellut saneeraavansa liiketoimintaa yhtiöittämällä jonkin liiketoiminnan uuteen yhtiöön ja vähentämällä henkilökuntaa samalla. Sinänsä esimerkiksi henkilökunnan vähentäminen tuotannollisella ja taloudellisella syyllä on mahdollista niin luovuttavassa yhtiössä kuin vastaanottavassa yhtiössä, mutta uuden yhtiön perustaminen ei automaattisesti oikeuta aloittamaan liiketoimintaa ns. ”puhtaalta pöydältä”.

Samaistus ulosottokäytännössä

Ulosottolaissa on säännökset  keinotekoisen varallisuusjärjestelyn sivuuttamisesta. Sääntelyn perusteella omaisuuden katsotaan kuuluvan velalliselle, vaikka muodollinen omistusoikeus onkin sivullisella. Edellytyksenä on että järjestely tehdään ulosoton välttämiseksi tai omaisuuden pitämiseksi velkojan ulottumattomissa. Sääntely koskee niin luonnollisia henkilöitä kuin yhtiöitäkin. Yrityksen kohdalla tämä voi tarkoittaa riskiä että sen hallussa olevaa omaisuutta ulosmitataan toisen yrityksen tai henkilön velasta, jos esimerkiksi katsotaan että ulosottovelallinen edelleen hallitsee omaisuutta. Myös toimivien yhtiöiden ”ryväs” voidaan samastaa velalliseen kun velallinen kierrättää varoja yhtiöstä toiseen tavalla joka voi antaa perusteen arvioida koko toimintaa yhtenä kokonaisuutena. Yritysyhteistyö tällaisen tahon kanssa voi olla riski koska näennäisesti vakavaraisen yhtiön omaisuus voidaan ulosmitata, jolloin tällaisen yrityksen yhteistyökumppanit voivat joutua vaikeuksiin.

Takaisinsaanti konkurssipesään

Takaisinsaannilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla konkurssiin tai saneeraukseen joutuneeseen yritykseen pyritään palauttamaan varoja. Yritysten on syytä tunnistaa tiettyjä riskitilanteita esim. talousvaikeuksiin joutuneen asiakkaan tarjotessa normaalista poikkeavia maksuvälineitä ja järjestelyitä. Riskinä on joutua palauttamaan myöhemmin takaisin konkurssipesälle saatu suoritus tai esine.

Takaisinsaantilain 10 §:ssä todetaan seuraavaa: ”Velan maksu myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen määräpäivää (konkurssihakemuksen päivä) peräytyy, jos velka on maksettu epätavallisin maksuvälinein tai ennenaikaisesti taikka määrällä, jota pesän varoihin on pidettävä on pidettävä huomattavana”. Käytännössä konkurssiin menneen yrityksen pesänhoitaja tutkii onko jokin velkojayritys saanut ennen konkurssia saatavastaan selvästi muita suuremman suorituksen tai onko velka maksettu esimerkiksi yrityksen käyttöomaisuudella. Yrityksen lähipiirin kanssa tehdyissä liiketoimissa takaisinsaantiaika on pidempi (esim. 2 vuotta).

Henkilöyhtiöstä osakeyhtiöksi

Henkilöyhtiön (avoin – tai kommandiittiyhtiö) vastuunalaiset yhtiömiehet eivät vapaudu vastaamasta yhtiön aikaisemmista veloista henkilökohtaisesti sen vuoksi että yhtiö on muutettu osakeyhtiöksi. Näistä veloista voidaan vapauttaa vain velkojien suostumuksella. Suostumus voidaan saada ilmoittamalla velkojille yhtiömuodon muutoksesta todisteellisesti ja jos velkoja ei vastusta yhtiömiesten vapauttamista veloista kolmessa kuukaudessa, siirtyvät velat vain osakeyhtiön vastattavaksi (laki avoimesta ja kommandiittiyhtiöstä 8:3).

Marko Silen
johtaja
Helsingin seudun kauppakamari