Tarveharkinnasta avoimiin työmarkkinoihin

Yritysten näkökulmasta Eta-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinta joutaisi nopeasti lopetettavaksi. Tarveharkinta ja siihen yhdistetyt kankeat lupamenettelyt hidastavat työvoiman saantia ja yritystoiminnan kehittämistä tuntu­vasti. Monessa yrityksessä työvoiman akuutti tarve ehtii mennä ohitse ennen kuin lupaprosessista on selvitty.

Tarve entistä avoimempiin työmarkkinoihin on ilmeinen, sillä työnantajien rekrytointivaikeudet ovat nopeasti lisääntyneet. Tilastokeskuksen toteuttamissa työnantajahaastatteluissa jo 43 prosenttia uusmaalaisista toimipaikoista ilmoittaa kokeneensa ongelmia rekrytoinneissa. Työvoiman tarjonta ja kysyntä kohtaavat nyt varsin huonosti.

Ulkomailta tulevan työvoiman tarveharkinnasta luopuminen oli vahvasti esillä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusta muodostettaessa. Tarveharkinnan jatkaminen oli tuolloin perussuomalaisten kynnyskysymys hallituksen muodostamiselle. Tästä syystä asiaan on vaikea saada muutosta ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Tämä on kummallista, koska 103 kansanedustajaa on eduskunnassa allekirjoittanut lakialoitteen, jossa ehdotetaan tarveharkinnasta luopumista.

Kun lain pysyvä muuttaminen näyttää poliittisesti mahdottomalta tällä vaalikaudella, voitaisiin tarve­harkinnasta luopumista ja samalla koko lupa­prosessin nopeuttamista pilotoida Uudellamaalla. Uudella­maalla yritysten rekrytointi­tarpeet ovat talouden nousun myötä nopeasti kasvaneet. Täällä on jo valmiiksi ulkomaisen työvoiman käyttöä tukeva palveluinfra­­­­struk­tuuri, joten liikkeelle voitaisiin lähteä nopeastikin. Samalla asiasta saataisiin kokemuksia seuraavan hallituksen tavoitteenasettelua varten.

Näin saataisiin helpotusta monen yrityksen työvoimatarpeisiin.

Tarveharkinnasta luopumista ja lupaprosessin noudattamista voitaisiin pilotoida Uudellamaalla.