Juristi Kati Mattinen Helsingin seudun kauppakamari.

Työelämän syrjintäkiellot ja työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Jokaisen työnantajan on muistettava toiminnassaan työsopimuslain, yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain velvollisuudet toimia tasapuolisesti ja kohdella työntekijöitä syrjimättömästi.

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös läheissyrjintä ja oletukseen perustuva syrjintä on kielletty. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Jos työntekijöitä on vähintään 30, työnantajan on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma.

Tasa-arvo

Tasa-arvolaissa kielletään syrjintä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun, raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Kielletty syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä syrjintää, häirintää tai käsky tai ohje harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Myös läheissyrjintä ja oletukseen perustuva syrjintä on kielletty.
Työnantajalla on velvollisuus edistää tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti muun muassa helpottamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, huolehtimalla työolojen kehittämisestä ja toimimalla siten, että avoimiin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä. Jos työntekijöitä on vähintään 30, työnantajan pitää laatia tasa-arvosuunnitelma.

Osa-aikaisten ja määräaikaisten työntekijöiden syrjintäkielto

Työsopimuslaissa on osa-aikaisten ja määräaikaisten työntekijöiden syrjintäkielto. Heihin ei saa soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muihin työntekijöihin vain osa-aikaisuuden tai määräaikaisuuden vuoksi, vaan erilaisille ehdoille tulee olla perusteltu syy. Työnantaja ei voi esimerkiksi jättää työntekijöitä pelkästään osa-aikaisuuden tai määräaikaisuuden perusteella muihin sovellettavan tulospalkkio-ohjelman ulkopuolelle tai olla antamatta heille henkilökuntaetuja, joita kokoaikaiset ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat työntekijät saavat. Edut voidaan kuitenkin työnantajan niin halutessa suhteuttaa työaikaan ja työsuhteen alkuun voidaan ottaa kaikille työntekijöille ns. kynnysaika, jonka jälkeen he pääsevät työnantajan tarjoamien etujen, kuten vapaaehtoisen työterveyshuollon, piiriin.

Tasapuolinen kohtelu

Työnantajan on työsopimuslain mukaan kohdeltava työntekijöitään tasapuolisesti. Tasapuolinen kohtelu edellyttää, että työntekijöitä kohdellaan toisiinsa verrattavissa tilanteissa samalla tavalla. Tasapuolisuutta pitää noudattaa johdonmukaisesti esimerkiksi töiden järjestelyissä, varoituskäytännössä, sairauspoissaolosta ilmoittamisessa ja työsuhde-etuuksia annettaessa. Tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta voidaan poiketa vain, jos sille löytyy työntekijän tehtävään ja asemaan liittyvä hyväksyttävä syy. Työnantajalla voi olla esimerkiksi vain osaa työntekijöistä koskeva kannustinjärjestelmä, jonka rajaukset pystytään perustelemaan objektiivisesti hyväksyttävin, työntekijöiden asemaan tai tehtävään perustuvin syin.


Kati Mattinen
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari


Oletko lukenut neuvontapalveluiden artikkeleita Kauppakamarilehdestä.

Kauppakamarilehti: Teemana vastuullisuus


Ihmiset neuvojen takana

Tutustu asiantuntijoihimme ja lakimiehiimme. Jäsenetuihimme kuuluu maksuton neuvonta.
Lue lisää

Maksuton neuvonta jäsenille

Vastaamme vuodessa jopa yli 8 000 kysymykseen. Voit tarkistaa organisaatiosi jäsenyyden KauppakamariVerkostosta.
Lue lisää

Liity jäseneksi

Liittyminen Helsingin seudun kauppakamarin jäseneksi on helppoa ja nopeaa.
Lue lisää

Lue myös

Vaisalan kansainväliset osaajat varmistavat kilpailukyvyn 

Henkilöstön monimuotoisuuden lisääminen auttaa Vaisalaa pitämään paalupaikan globaaleilla markkinoilla. Suomessa jo asuvilla kansainvälisillä osaajilla on tässä tärkeä rooli.

Viikon kysymys: Pitääkö työsopimukset tehdä uudestaan, kun tytäryhtiö sulautetaan emoyhtiöön?

Kyseessä on emoyhtiö (Oy) sekä tytäryhtiö (Oy). Tytäryhtiö sulautetaan emoyhtiöön ja...

Yhteistoimintalaki uudistuu – mikä muuttuu? – päivitetty

Hallituksen esitys uudeksi yhteistoimintalaiksi on annettu 30.9.2021. Yhteistoimintalaki uudistetaan kokonaan, ja uusi laki on tulossa voimaan vuonna 2022.