Toimitusjohtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamari.

Toimitusjohtajalta: Vuosi 2023 alkoi sähköisesti

Päätöksentekijöiden, yritysten ja kansalaisten ratkaistavaksi on noussut 2020-luvulla uusia haasteita: pitkittynyt pandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan liitännäisseurauksineen, raaka-ainepula, inflaation kiihtyminen, korkokannan nousu – ja tänä talvena jopa sähköpulaan varautuminen.

Sähköä on tuotettava joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Sähköpula syntyy, kun tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta. Tällöin kulutusta joudutaan hetkellisesti rajoittamaan.

Joulukuussa tehdyn Kauppakamarikyselyn mukaan sähkökatkokset aiheuttaisivat haittaa 85 prosentille yrityksistä. Yrityksistä 37 prosenttia on varautunut mahdollisiin sähkökatkoihin, mutta 55 prosenttia yrityksistä ei ollut joulukuun ensimmäisellä viikolla varautunut niihin vielä mitenkään.

Monissa yrityksissä toiminta pysähtyisi sähkökatkon yhteydessä kokonaan. Tuotannollisessa toiminnassa koneet ja laitteet tarvitsevat sähköä, mutta niin tarvitsevat myös tilojen valaistus ja kassajärjestelmät. Kylmäketjun katkeaminen olisi erityisen haitallista elintarvikealan yrityksille. Varsinkin isot yritykset arvioivat selvityksen mukaan toisaalta voivansa jatkaa toimintaa lyhytaikaisessa sähkökatkossa varavirtalähteiden varassa.

Energian säästäminen ja käytön ajoittaminen on tehokkain tapa pienentää sähköpulan ja -katkosten riskiä. Yritykset voivat varautua sähkökatkoihin mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi työaikajärjestelyihin. Sähkönkäytön ajallinen siirtäminen eli kulutusjousto on tärkeää, jotta sähkön riittävyys turvataan kaikissa tilanteissa. Sähköä kannattaa käyttää silloin, kun sitä on tarjolla runsaasti ja hinta on edullisempi.

Valtakunnallisesti sähkön käytössä on arkipäivisin kaksi kulutushuippua: aamulla klo 8–10 ja alkuillasta tavallisimmin kello 16–20, etenkin klo 16–17 ja 19–20. Yritysten sähkönkäytön siirtäminen näiden tuntien ulkopuolelle pienentää sähkökatkojen riskiä.

Suomessa on viime vuosina jo toteutettu sähkönsäästötoimia. Vuosina 2017–2021 energiankäyttö tehostui reilut 10 terawattituntia. Säästö on merkittävä, sillä se vastaa 515 000 sähkölämmitetyn pientalon vuotuista energiankulutusta. Säästötoimia voi todennäköisesti helpoimmin kohdistaa tilojen sähkölämmitykseen, ilmanvaihtoon ja kylmälaitteisiin. Säästökohteita voi löytyä myös yritysten tuotantoprosesseista.

Kun kaikki muut keinot on käytetty, kiertävät sähkökatkot ovat keino varmistaa sähkön riittävyys. Kaikkien yritysten on syytä pohtia, millaisia vaikutuksia sähkökatkolla olisi omaan toimintaan, ja laatia tai päivittää varautumissuunnitelmat liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi.

Yritykset toivovat viranomaisilta ja sähkönjakelijoilta etenkin selkeää tietoa mahdollisista sähkökatkoista. Ajantasaisen luotettavan tilannetiedon saa Fingridiltä, jonka verkkosivuilla sähköjärjestelmän tilaa seurataan reaaliaikaisesti.


Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari


Lue myös

Päivitetty 28.6.2024: Ukrainan sodan vaikutukset yrityksiin

Olemme koonneet pakotteisiin liittyvää tietoa, tietolähteitä ja toimintaohjeita tähän artikkeliin. Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan ja...

Neuvontapalvelut: Lomakausi on jälleen alkamassa

Vuosiloman ansainta Vuosilomalain perusteella työntekijä ansaitsee lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana enintään 30 päivää vuosilomaa ja siitä 24 ensimmäistä...

Neuvontapalvelut: Yleisiä työntekijän talvilomaa koskevia kysymyksiä

Talvilomakausi alkoi lokakuun alussa ja nyt onkin hyvä hetki palauttaa mieleen loman antamiseen ja ajankohtaan liittyviä sääntöjä.