Työntekijän takaisin ottaminen

Tätä kutsutaan työnantajan takaisinottovelvoitteeksi, joka on syytä erottaa työsuhteen aikaisesta muun työn tarjoamisvelvoitteesta irtisanomisen välttämiseksi. Takaisinottovelvoitetta sovelletaan vain silloin, kun työntekijän työsuhde on päättynyt.

Takaisinottovelvollisuus syntyy, jos työnantaja tarvitsee tietyn ajan kuluessa työsuhteen päättymisestä työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Lisäksi edellytetään, että irtisanottu työntekijä on edelleen työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijana. Takaisinottovelvoitetta ei sovelleta muista syistä kuin tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanottuihin työsuhteisiin. Takaisinottovelvollisuutta ei siis synny, jos työsopimus on päätetty työntekijästä johtuvin perustein.

Takaisinottoaika

Takaisinottovelvoitteen pituutta on koronatilanteen vuoksi pidennetty väliaikaisella lainmuutoksella, jota käsitellään tarkemmin alla. Muutoin takaisinottovelvoitteen pituus on neljä kuukautta työsuhteen päättymisestä tai kuusi kuukautta, jos työsuhde on sen päättymiseen mennessä jatkunut keskeytyksettä vähintään 12 vuotta. Liikkeen luovutuksessa takaisinottovelvoite syntyy liikkeen luovutuksensaajalle silloin, kun luovuttaja on irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään ennen luovutushetkeä.

Väliaikaisen lainmuutoksen myötä takaisinottovelvoite on yhdeksän kuukautta työsuhteen päättymisestä lukien. Lainmuutos on voimassa 1.4.–31.12.2020. Yhdeksän kuukauden takaisinottoaikaa sovelletaan, kun työsopimus on irtisanottu edellä mainittuna aikana. Jos työsopimus irtisanotaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein esimerkiksi lokakuussa 2020, takaisinottovelvoite on yhdeksän kuukautta, vaikka työsuhde päättyisi vasta vuoden 2021 puolella. Toisaalta, jos työsopimus on irtisanottu esimerkiksi maaliskuussa 2020 ja työsuhde on päättynyt lainmuutoksen voimassaoloaikana (1.4.–31.12.2020), sovelletaan joko neljän tai kuuden kuukauden takaisinottoaikaa, työsuhteen keston mukaan.

Takaisinottovelvoite käytännössä

Kun työnantajalle tulee takaisinottoaikana tarjolle työtä, joka on samaa tai samankaltaista, josta työntekijöitä on irtisanottu tuotannollisin ja taloudellisin perustein, on työnantajan selvitettävä, onko irtisanottuja työntekijöitä vielä ilmoittautuneena työnhakijaksi. Tätä tiedustellaan paikallisesta työ- ja elinkeinotoimistosta. Jos irtisanottu työntekijä on edelleen työnhakijana, on työtä tarjottava hänelle. On huomioitava, että työnantaja ei voi esimerkiksi jatkaa määräaikaisen työntekijän työsopimusta määräajan päättymisen jälkeen ja syrjäyttää näin irtisanotun työntekijän takaisin ottamista koskevaa velvoitettaan.

Takaisinottovelvoitteen nojalla on tarjottava ainoastaan samaa ja samankaltaista työtä, jota irtisanottu työntekijä oli työsuhteensa aikana tehnyt. Muunlaista työtä ei tarvitse takaisinottoaikana tarjota. Tässäkin suhteessa takaisinottovelvoite eroaa työsuhteen aikaisesta muun työn tarjoamisvelvoitteesta, joka on laajempi.

Takaisinottovelvoitteen alueellista laajuutta ei ole laissa rajoitettu eli työtä on tarjottava myös työnantajan muista toimipisteistä eikä pelkästään siitä, jossa irtisanottu työntekijä oli aikaisemmin työskennellyt.

Tarjottaessa työtä takaisinottovelvoitteen piirissä olevalle työntekijälle työtä ei tarvitse tarjota entisin ehdoin.

Toisaalta työtarjouksen on oltava asiallinen, ja esimerkiksi tasapuolisen kohtelun velvoite suhteessa muihin vastaavaa työtä tekeviin työntekijöihin on muistettava työsuhteen ehtoja määritettäessä.

Työntekijän kanssa tehtävään uuteen työsopimukseen ei pääsääntöisesti voi ottaa koeaikaehtoa, koska työntekijä palkataan takaisin entisen kaltaisiin tehtäviin.

Lähtökohta on, että jos työntekijä selkeästi ja ilman hyväksyttävää perustetta kieltäytyy hänelle takaisinottovelvoitteen nojalla tarjotusta työstä, ei samaa työtä tarvitse hänelle tarjota uudelleen. Työtarjouksesta kieltäytyminen kannattaa ottaa työntekijältä kirjallisena. Tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanotun työntekijän kanssa ennen työsuhteen päättymistä tehty sopimus, jolla työntekijä luopuu työnantajan takaisinottovelvoitteeseen perustuvista oikeuksistaan, ei ole sitova (KKO 2007:69).

Työehtosopimuksessa takaisinottovelvoitteen sisällöstä ja takaisinottoajasta on voitu sopia toisin, joten sovellettaessa jotain työehtosopimusta sen määräykset tulee tarkistaa.

Reetta Riihimäki
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari