Uudellamaalla suuri väestönosa eläköityy – työpaikkojen kasvupaine edellyttää joustavia koulutusmahdollisuuksia

Työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan 0,75 % vuodessa ainakin vuoteen 2030 saakka

Työpaikat lisääntyvät ennen kaikkea ammateissa, jotka edellyttävät korkeakoulutusta, selviää Kaupunkitutkimuksen Ennakointikamarille ja kauppakamarille tekemästä selvityksestä.

Työpaikat ovat kasvaneet Uudellamaalla 2000-luvulla informaatio- ja liike-elämän palveluissa, rakentamisessa ja useissa palveluissa, mutta vähentyneet teollisuudessa ja alkutuotannossa. Alueellisesti Espoo, Vantaa ja osa Kuuma-kunnista ovat vahvimpia työpaikkojen kasvuvyöhykkeitä.

Uudenmaan 20–64-vuotiaista korkea-asteen on suorittanut yli 40 % ja toisen asteen tutkinnon lähes 40 %, mutta joka viidennellä ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Uudenmaan työllisestä väestöstä puolet toimii asiantuntija-ammateissa, erityisesti informaatioaloilla, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, koulutuksessa ja julkisessa hallinnossa.

Koulutustaso vaikuttaa vahvasti työmarkkinoille sijoittumiseen. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien ja 2. asteen tutkinnon suorittaneiden välillä on suuri ero. Ensimmäisen ryhmän työllistymisaste on 51 % ja 2. asteen tutkinnon suorittaneiden 73 %. Korkea-asteen suorittaneiden työllistymisaste on 82–87 %.

Koulutus, jossa huomioidaan jo kertynyt osaaminen ja keskitytään osaamisvajeen kehittämiseen, on avainasemassa ratkottaessa työllistymiseen liittyviä asioita.

On tärkeää, että osaamista voi kartuttaa yhdistelemällä eritasoisia opintoja ammatillisista perustutkinnoista ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Mitä paremmin työelämän tarpeet tunnetaan, sitä paremmin oppilaitokset voivat vastata työelämän muutoksiin, sanoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Tuula Pyykkö.

Työvoiman kysyntäennuste vuosille 2017–2030 osoittaa, että jatkossa eniten lisääntyvät erityisasiantuntijoiden tehtävät. Suuri osa uusista työpaikoista syntyy informaatio- ja rahoitusaloille sekä liike-elämän palveluihin. Työpaikkojen vuosittaisen kasvun ennustetaan Uudellamaalla olevan jatkossa 0,6–0,75 % vuodessa, mikä edellyttää alueella vähintään 1 %:n väestön kasvua.

Uudenmaan väestön ennakoidaan kasvavan 250 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kasvusta puolet on työikäisiä ja lähes yhtä suuri osuus yli 75-vuotiaita. Neljännes työvoimaan kuuluvista poistuu työmarkkinoilta 15 vuoden kuluessa. Väestön kasvu perustuu lähes kokonaan ulkomaalaistaustaiseen väestöön.

Uudenmaan yritysten kasvavaan työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää riittävää resursointia ammatilliseen koulutukseen, korkeakoulutukseen sekä työ- ja elinkeinohallinnon kautta toteuttavaan täydennyskoulutukseen.

Samoin tarvitaan nopeita käytännön ratkaisuja yli hallintosiilojen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysasteen nostamiseksi, muuten työvoiman saatavuus heikkenee merkittävästi, toteaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.