Väylät kuntoon siellä, missä hyöty on suurin

Valtioneuvoston hyväksymässä niin sanotussa Liikenne 12 -suunnitelmassa on myös osoitettu 661 miljoonan euron valtion rahoitus Helsingin seudun väyläverkon seitsemään investointiin, muun muassa kuntien raideliikennehankkeisiin.

Investointiohjelman rahoitustaso ei vastaa lähimainkaan liikenneverkon kehittämis- ja korjaustarpeita. Investointiohjelmassa pitäisi priorisoida hankkeita, joista saatava yhteiskuntataloudellinen hyöty on kaikkein suurin. Investointiohjelman ulkopuolelle on kuitenkin jätetty taloudellisesti erittäin kannattavia Helsingin seudun hankkeita – vaikka siihen on sisällytetty muualta Suomesta lukuisia tiehankkeita, jotka eivät ole yhteiskuntataloudellisesti kannattavia tai joiden taloudellista kannattavuutta ei ole edes arvioitu.

Valtakunnallisten raideyhteyksien kapasiteetin lisääminen edellyttää raideinfran kapasiteettiongelmien ratkaisemista nimenomaan Helsingissä. Investointiohjelmaan on saatava esimerkiksi Helsingin seudun MAL-sopimuksen (maankäyttö, asuminen, liikenne) mukaiset valtion rahoitusta edellyttävät lähijunaliikenteen varikot sekä Helsinki-Pasila-välin ratakapasiteetin lisäämisen kokonaisuus (Pisara).

Kehä III:lle investointiohjelmassa tarjotaan vain painumakorjausta. Hyöty-kustannussuhteeltaan erittäin kannattava hanke olisi Kehä III välillä Vanhakartano-Vantaankoski. Tämä tieosuus kuuluu TEN-T-ydinverkkoon, ja sen liikennemäärät ovat aivan omaa luokkaansa. Kunnat ovat priorisoineet Helsingin seudun MAL-sopimuksessa myös Hämeenlinnanväylän parantamista välillä Kehä I-Kaivoksela. Myös siitä koituvat hyödyt olisivat merkittäviä.

Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteyksistä tärkein on eteläisin yhteys Kehä IV, joka tukee lentokentän pohjoispuolisten alueiden maankäytön kehittämistä, parantaa Keski-Uudenmaan poikittaisia yhteyksiä myös henkilöliikenteen kannalta ja keventää ruuhkaisen Kehä III:n liikennettä.

MAL-sopimusten perusajatuksena on, että kunnat sitoutuvat tiettyyn asuntotuotannon määrään, valtio puolestaan rahoittaa sen vastineeksi liikenneinfraa. Valtio on pyrkinyt pienentämään Helsingin seudun MAL-sopimuksissa osuuttaan seudun liikenneinvestoinneista. Vielä 2010-luvun alkupuolella valtion osuus seudun liikenneinvestoinneista oli 85 prosenttia, mutta vuosikymmenen loppupuolella enää 28 prosenttia.

Jatkossa investointeja pitää painottaa sinne, missä hyötykin on suurin!

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari