Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen. Matkalla vuoteen 2050.

Väylät kuntoon siellä, missä hyöty on suurin

Väylävirasto on laatinut luonnoksen valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2023–2030. Investointiohjelmassa väyliin panostettaisiin keskimäärin 336 miljoonaa euroa vuodessa rataverkon, maantieverkon ja vesiväylien kehittämiseen ja 91 miljoonaa euroa vuodessa pienempiin parannushankkeisiin.

Valtioneuvoston hyväksymässä niin sanotussa Liikenne 12 -suunnitelmassa on myös osoitettu 661 miljoonan euron valtion rahoitus Helsingin seudun väyläverkon seitsemään investointiin, muun muassa kuntien raideliikennehankkeisiin.

Investointiohjelman rahoitustaso ei vastaa lähimainkaan liikenneverkon kehittämis- ja korjaustarpeita. Investointiohjelmassa pitäisi priorisoida hankkeita, joista saatava yhteiskuntataloudellinen hyöty on kaikkein suurin. Investointiohjelman ulkopuolelle on kuitenkin jätetty taloudellisesti erittäin kannattavia Helsingin seudun hankkeita – vaikka siihen on sisällytetty muualta Suomesta lukuisia tiehankkeita, jotka eivät ole yhteiskuntataloudellisesti kannattavia tai joiden taloudellista kannattavuutta ei ole edes arvioitu.

Valtakunnallisten raideyhteyksien kapasiteetin lisääminen edellyttää raideinfran kapasiteettiongelmien ratkaisemista nimenomaan Helsingissä. Investointiohjelmaan on saatava esimerkiksi Helsingin seudun MAL-sopimuksen (maankäyttö, asuminen, liikenne) mukaiset valtion rahoitusta edellyttävät lähijunaliikenteen varikot sekä Helsinki-Pasila-välin ratakapasiteetin lisäämisen kokonaisuus (Pisara).

Kehä III:lle investointiohjelmassa tarjotaan vain painumakorjausta. Hyöty-kustannussuhteeltaan erittäin kannattava hanke olisi Kehä III välillä Vanhakartano-Vantaankoski. Tämä tieosuus kuuluu TEN-T-ydinverkkoon, ja sen liikennemäärät ovat aivan omaa luokkaansa. Kunnat ovat priorisoineet Helsingin seudun MAL-sopimuksessa myös Hämeenlinnanväylän parantamista välillä Kehä I-Kaivoksela. Myös siitä koituvat hyödyt olisivat merkittäviä.

Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteyksistä tärkein on eteläisin yhteys Kehä IV, joka tukee lentokentän pohjoispuolisten alueiden maankäytön kehittämistä, parantaa Keski-Uudenmaan poikittaisia yhteyksiä myös henkilöliikenteen kannalta ja keventää ruuhkaisen Kehä III:n liikennettä.

MAL-sopimusten perusajatuksena on, että kunnat sitoutuvat tiettyyn asuntotuotannon määrään, valtio puolestaan rahoittaa sen vastineeksi liikenneinfraa. Valtio on pyrkinyt pienentämään Helsingin seudun MAL-sopimuksissa osuuttaan seudun liikenneinvestoinneista. Vielä 2010-luvun alkupuolella valtion osuus seudun liikenneinvestoinneista oli 85 prosenttia, mutta vuosikymmenen loppupuolella enää 28 prosenttia.

Jatkossa investointeja pitää painottaa sinne, missä hyötykin on suurin!

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari

Lue myös

Neuvontapalvelut: EU:n ja Uuden-Seelannin välinen vapaakauppasopimus tullut voimaan

Vapaakauppasopimus poisti heti voimaantullessaan suurimman osan tullimaksuista EU-maiden vienniltä Uuteen-Seelantiin. Näin myös suomalaisten tuotteiden viennistä...

Helsingin liikennejärjestelyt ovat hankalat vielä pitkään

Helsingin seudun kauppakamari vaikuttaa seudun liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnitteluun aktiivisesti. Kauppakamarin johtava asiantuntija Tiina Pasuri...

”Luovan tekoälyn mahdollisuudet ovat lähes rajattomat” – 57 % Helsingin seudun yrityksistä kertoo hyötyneensä tekoälyn käytöstä

57 prosenttia Helsingin seudun yrityksistä kertoo hyötyneensä tekoälyn käytöstä jonkin verran,...