Velkaantuminen ja osaajapula huolestuttivat syysseminaarissa

Pääkaupunkiseudun osaajapula ja väestönkasvu, Suomen velkaantumisvauhti ja metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymät. Siinä teemoja, joihin pureuduttiin Helsingin seudun kauppakamarin, Leppävaaran Rotaryklubin, Metropolian ja Espoon kaupungin järjestämässä Syysseminaarissa 14. lokakuuta.

Webinaarin alkajaisiksi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi muistutti, että koronakriisin jälkeinen kasvukiihdytys on tervetullut, mutta jää valitettavan lyhyeksi. Suomi tulee talousennusteiden mukaan palaamaan tutulle tahmealle latu-uralle jo vuonna 2023.

Samalla hän varoitteli, että edelleen lisääntyvästä velanotosta seuraa Suomelle vielä kallis jälkilasku.

– Olemme nyt huippusuhdanteessa, mutta elvytys vain jatkuu. Velkaannumme huomattavasti suunniteltua enemmän ja samalla lisääntyvät myös riskit. Nyt pitäisi muistaa, ettei kannettu vesi kaivossa pysy, hän huomautti.

Yrityksille koronan taittuminen ja kysynnän kasvu on tuonut mukanaan entistä pahemman työvoimapulan. Keskuskauppakamarin kyselyjen mukaan osaajapula rajoittaa kasvua yli 60 prosentilla yrityksistä.

– Tilanne on huolestuttava, kun meillä on samaan aikaan 350 000 työtöntä. Nyt heitämme hukkaan hyvää kasvua ja suhdannetta, Romakkaniemi harmitteli.

Paremmin kampoihin kilpailijoille

Lääkkeiksi hän listasi yritysten ja oppilaitosten entistä tiiviimmän yhteistyön, paremmat kannustimet työntekoon sekä kilpailukykymme ja koulutustasomme kohentamisen.

– Olimme vuosituhannen vaihteessa kilpailukyvyn kärkimaa, nyt olemme jo ulkona TOP-10:stä. Putoamme koko ajan alaspäin myös Pisa-tutkimuksissa. Tarvitsemme kustannus- ja kasvukilpailukykyä sekä luottamusta, Romakkaniemi totesi.

Käytännössä se tarkoittaa muun muassa paikallista sopimista, työn verotuksen keventämistä sekä logistiikka- ja energiakulujen hillitsemistä. Myös infrassa riittää korjausvelkaa.

– Meidän on tulevina vuosina pystyttävä panemaan kampoihin kovimmille kilpailijamaille Ruotsille, Saksalle, Tanskalle ja Hollannille, Romakkaniemi tiivisti.

Espoo ottaa uuden kasvustartin

Kilpailukyky ja vetovoima olivat teemoina myös Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelällä, joka esitteli seminaarissa uutta Restart Espoo-ohjelmaa.

Koronan jälkeiseen jälleenrakennukseen keskittyvässä kehitysohjelmassa panostetaan tiedolla johtamiseen, data-analyyseihin ja vaikuttavuuteen. Niiden avulla hurjaa kasvua myös tulevina vuosina jatkavassa kaupungissa pystytään entistä parempaan ja kauaskantoisempaan päätöksentekoon.

– Tämä on eräänlainen johdon lentosimulaattori, jota jatkossa tarvitaan entistä enemmän. On hyvä huomata, että Espoon päätöksillä on vaikutusta pk-seudun ja Suomen lisäksi myös kansainvälisesti, Mäkelä muistutti.

Espoon kasvukäyrille korona on tehnyt hiuksenhienon taitteen, mutta tästä eteenpäin kulmakerroin palaa entiselleen.

– Kaikkien ennusteiden mukaan kaupuingistuminen tulee jatkumaan ja Espoo kasvaa sitä mukaa, mitä ehdimme rakentamaan. Se tarkoittaa, että meillä on vuonna 2060 jo noin 430 000 asukasta, Mäkelä totesi.

Romakkaniemen tavoin hän kantoi huolta koko Suomen taloudesta.

– Olemme laatineet Kestävän talouden Espoo-ohjelman ja vastaa kyllä tarvittaisiin myös valtakunnan tasolla, Mäkelä evästi.

Koronan jälkeistä aikaa hän kuvasi momentumiksi, joka olisi kiireesti hyödynnettävä.

– Meillä on kilpailuykykyistä osaamista, jolle on kysyntää myös maailmanmarkkinoilla. Nyt pitää vain toimia oikein ja panostaa oikeisiin asioihin, Mäkelä totesi.

Metsässä muhii monia mahdollisuuksia

Tulevaisuudenuskoa jakoi myös Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen. Hän vakuutti Suomen elävän edelleen metsästä, vaikka perinteinen paperiteollisuus onkin pysyvästi alamäessä. Sitä kuitenkin paikkaavat sellun, kartongin ja sahatavaran kasvava menekki.

– Olemme 20 prosentin osuudella edelleen merkittävä vientiala ja pysymme sellaisena jatkossakin. Korona-aika vieläpä lisäsi pakkausmateriaalien ja sahatavaran kysyntää, Jaatinen totesi.

Metsien käyttö ja luonnon monimuotoisuus ovat olleet viime vuosien kestopuheenaiheita. Jaatisen mukaan suomalaiset metsänomistajat ja metsäteollisuus kuitenkin selviää tästä haasteesta puhtain paperein.

– Nykyisellä metsänkasvulla voimme edelleen lisätä puunkäyttöä. Samalla kehitämme jatkuvasti tuotteita ja ratkaisuja, joilla korvaamme fossiilisia raaka-aineita. Tämä puoli pitäisi ymmärtää myös EU-komissiossa, Jaatinen muistutti.

Apua maahanmuuttajista ja koulutuksesta

Webinaarin loppuosan äänessä olivat koulutussektorin edustajat.

Metropolia ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtajan Riitta Konkolan mukaan Suomi ja etenkin pk-seutu kansainvälistyvät tulevina vuosina vauhdilla, sillä kuntien väestönkasvun pohjautuu pitkälti maahanmuuttoon.

Käytännössä se tarkoittaa, että vieraskielisten osuus pk-seudulla nousee vuoteen 2035 nykyisestä noin 20 prosentista yli 30 prosenttiin.

– Tarvitsemme silti uusia osaajia ulkomailta. Ja mikä vielä tärkeämpää, heidät on saatava jäämään Suomeen myös opiskelujen päätyttyä, Konkola totesi.

Omnia koulutuskuntayhtymän johtaja Tuula Antola oli samoilla linjoilla.

– Suomi elää osaamisesta. Pelkästään ICT- ja teknologia-aloilla on jo nyt noin 2300 henkilön osaajapula ja tulevina vuosina tilanne vain pahenee. Työhön johtava maahanmuutto on tässä yksi avainratkaisu, hän totesi.