VTT tekee onnistuneita rekrytointeja Suomessa asuvista ulkomaalaisista 

VTT:ssä tehdään monella alalla kansainvälistä huippututkimusta, mutta kansainvälistä on teknologian tutkimuskeskuksen henkilökuntakin. Runsaan 2200 työntekijän joukosta löytyy edustajia 55:stä eri kansallisuudesta. 

VTT:n Talent Acquisition and Employer Branding -tiimiä vetävä Anna Schoonover sanoo, että tänäkin vuonna kansainvälisiä rekrytointeja on tehty ahkerasti. Vuoden 2023 lokakuun puoliväliin mennessä VTT oli rekrytoinut noin 230 työntekijää ja runsaat 120 korkeakouluharjoittelijaa, joista lähes 90 henkilöllä oli muu kuin Suomen kansalaisuus. 

Monimuotoisuus lisää innovatiivisuutta 

VTT tarvitsee osaajia erityisesti eri teknisiltä aloilta ja luonnontieteistä. Osaamistarpeita on kvanttitietokoneiden ohjelmoinnista uusien materiaalien valmistusteknologiaan. 

Schoonoverin mielestä monimuotoinen henkilöstö on ehdoton edellytys sille, että työyhteisössä pystytään tekemään innovatiivisia ratkaisuja. 

– Liian samanlaisessa tiimissä syntyy helposti ryhmäajattelua, jossa asioita ei haasteta luovasti. Myös VTT:n johto pitää tärkeänä, että taloon saadaan monimuotoista osaamista. 

Suomessa jo asuvat ulkomaalaiset asiantuntijat ja tutkinto-opiskelijat ovat VTT:lle tärkeä ”talenttipooli” uusien osaajien saamisessa. Viime vuonna VTT:n tekemistä kansainvälisistä rekrytoinneista runsas puolet asui jo ennestään Suomessa. 

Schoonover sanoo, että eri taustoista tulleilla henkilöillä on kantasuomalaisiin nähden eri tavalla hankittua pätevyyttä, mikä tuo työyhteisöön uudenlaista dynamiikkaa. 

– Suomesta rekrytoidut kansainväliset osaajat ovat työskennelleet usein aiemmin yliopistoissa. Heillä on monesti myös kansainvälistä työkokemusta, VTT:n rekrytoija Cécil Fagerström sanoo. 

Työntekijää autetaan Suomeen kotiutumisessa 

VTT rekrytoi myös suoraan ulkomailta eri alojen asiantuntijoita tutkijatason tehtävistä aina professoreihin saakka. VTT:n Mobility-tiimin vetäjä Sanna Downing sanoo, että näissä rekrytoinneissa henkilöllä on yleensä jo takanaan vahva työkokemus useista maista ja valmiit kansainväliset verkostot. 

– Tuemme Suomeen ulkomailta tulevia osaajia taloudellisesti, esimerkiksi korvaamalla muutosta tai tilapäismajoituksesta aiheutuvia kuluja tiettyyn rajaan saakka, Downing kertoo. 

VTT käyttää kansainvälisissä rekrytoinneissa talon ulkopuolista palveluntuottajaa, joka auttaa työntekijää käytännön asioiden hoitamisessa, kuten viranomaisrekisteröinneissä ja pankkitilin avaamisessa. 

– Perheellisiä autetaan järjestämään kuntoon myös lasten koulu- ja päivähoitoasiat, Downing lisää. 

VTT:n tavoitteena on saada kansainväliset osaajat pysymään ja sitoutumaan työpaikkaansa. Yksi pitovoimaa lisäävä asia on puolison työllistyminen Suomessa. 

– Asian edistämiseksi meillä on parhaillaan meneillään pilottihanke, Downing kertoo. 

VTT helpottaa Suomeen kotiutumista myös järjestämällä kansainvälisille osaajille niin sanottuja relocation-valmennuksia, joissa saa käytännönläheistä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, tavoista ja työkulttuurista. 

– Yksi ensi vuoden painopisteistä on, että pyrimme saamaan kansainvälisiä osaajia entistä aktiivisemmin VTT:n henkilöstön harrastuskerhoihin ja muuhun toimintaan, Downing sanoo. 

Suurin osa työtehtävistä sujuu englannilla 

Sanna Downing on työskennellyt pitkää VTT:llä, ja hänen mukaansa talon rekrytointipolitiikassa on tapahtunut selkeä muutos kansainväliseen suuntaan. 

– Aiemmin ehkä vain puolet työpaikkailmoituksista oli englanniksi. Nyt kaikki ilmoitukset ovat englanniksi, mikäli työtehtävän hoitaminen on mahdollista englannin kielellä, Downing vertailee. 

Sujuvaa suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa VTT:llä edellytetään nykyisin lähinnä vain joissakin hallinnollisissa tehtävissä, kuten lakiasioiden hoitamisessa tai valtionavustusten raportoinnissa. 

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työntekijöiden ohella VTT ottaa myös paljon opintojensa loppuvaiheessa olevia harjoittelijoita. Monet heistä ovat Suomessa opiskelevia ulkomaalaisia. 

Osa harjoittelijoista jää VTT:lle vakituiseen työsuhteeseen. Tämä on havaittu tehokkaaksi rekrytointitavaksi erityisesti tekniikan aloilla, joilla on kova kilpailu osaajista. 

– Esimerkiksi koneoppimisen osaajista on kova kysyntä, eikä heillä ole välttämättä VTT:n tarvitsemaa täsmäosaamista. Silloin voi olla helpompi ottaa taloon harjoittelijoita ja kouluttaa heistä tarvittavaa työvoimaa, Schoonover sanoo. 

Harjoittelija jäi töihin VTT:lle

Henry Blue muutti viisi vuotta sitten perheensä mukana Kanadasta Suomeen ja on lukion jälkeen opiskellut tietojenkäsittelyä Helsingin yliopistossa. VTT:llä tehdyn harjoittelujakson jälkeen hän jäi taloon töihin osa-aikaisesti. 

Blue työskentelee VTT:llä tulevaisuuden televerkkoja kartoittavassa hankkeessa. Tiimin 18 työntekijästä puolet on muita kuin kantasuomalaisia. 

– Kansainvälisessä organisaatiossa on mielestäni tärkeää läpinäkyvyys. VTT:llä henkilöstöhallinnon, tiimimme ja koko liiketoiminta-alueen viestintämateriaalit ovat suomen ohella myös englanniksi. Silloin kaikki tietävät, missä mennään, Blue sanoo.