Yrityksiin kohdistuva rikollisuus jatkaa kasvuaan

Yritysrikosten kehitystä pidetään synkimpänä kaupan alalla ja rakennusalalla. Rakennusalalla vaihtuvien työmaiden suojaaminen on vaikeaa ja riittävä suojaus tulee yrityksille liian kalliiksi.

Rakennusalan vastaajista peräti 58 prosenttia kertoi työväline- ja laitevarkauksista. Kaupan alalla on myös entistä enemmän uudenlaisia tieto- ja petosriskejä.

Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari ovat kartoittaneet suomalaisten yritysten turvallisuustilannetta vuodesta 2005 lähtien. Ne tekivät 2017 valtakunnallisen selvityksen kysymällä yritysturvallisuuden tilasta ja sen kehityksestä 762 yritysjohtajalta, joista suurin osa oli toimitusjohtajia.

Selvitykseen vastanneista yrityksistä 28 prosenttia edustaa teollisuutta, 12 prosenttia kauppaa, 34 prosenttia palveluita ja 10 prosenttia rakentamista. Vastaajista 16 prosenttia ilmoitti jonkin muun toimialan kuin edellä mainitun.

Turvallisuustilannetta pidetään kaikilla aloilla selvästi heikompana kuin edellisellä mittauskerralla. Vuonna 2012 tehdyssä selvityksessä viidennes rakennusalan ja teollisuusalan yrityksistä arvioi rikosten määrän olevan kasvussa. Vuonna 2017 puolet rakennusalan ja kaupan yrityksistä arvioi rikosten määrän olevan kasvussa.

Identiteettikaappaukset ovat selvässä kasvussa

Vuoden 2017 yritysturvallisuuskyselyssä tietoon kohdistuvista riskeistä nousivat esille lukuisat tapaukset, joissa yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Yleensä yritystä on haluttu erehdyttää maksamaan pieniä tai isoja summia rikollisen tilille.

Suuret yritykset näyttävät valikoituvan usein rikoksen kohteeksi. Pienistä yrityksistä viisi prosenttia, keskisuurista yrityksistä 11 prosenttia ja suurista yrityksistä peräti 28 prosenttia ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata.

Vuonna 2012 kolme prosenttia kaikista yrityksistä ja neljä prosenttia yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Vuonna 2017 osuus nousi molemmissa kohderyhmissä kahdeksaan prosenttiin.

Identiteettikaappausten avulla toteutetaan erilaisia petoksia, joilla rikollinen tavoittelee taloudellista hyötyä. Esimerkiksi toimitusjohtajahuijauksissa voi olla kyse myös identiteettivarkaudesta.

Vuonna 2017 yritystoimintaa haittasivat kyberhyökkäykset, joissa kiristäjävirusohjelman avulla yritettiin kaapata tai lukita tietoja ja vaatia niistä lunnaita.

Tuollaisilta hyökkäyksiltä suojautuminen edellyttää, että tietokoneen päivitykset pidetään ajan tasalla. Myös varmuuskopiot turvaavat yrityksen tietoja. Yrityksen kannattaa myös ohjeistaa työntekijöitä tietoturvahyökkäysten varalle.

Yrityksistä 43 prosenttia tunnistaa, että niillä on tietotaitoa tai muuta omaisuutta, jotka saattaisivat olla laittoman tiedustelun kohteena.

Petoksia tehdään tietoverkkojen avulla

Petokset ovat yritysmaailmassa voimakkaassa kasvussa, ja niitä tehdään yhä useammin tietoverkkojen avustuksella. Yrityksistä 13 prosenttia ilmoitti joutuneensa ulkopuolisen aiheuttaman petoksen kohteeksi viimeisen kolmen vuoden aikana.

Monia petosyrityksiä pidetään julkisuudessa lähinnä pienten yritysten ongelmina. Selvityksessä kuitenkin ilmeni, että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä petosten kohtaaminen oli keskimääräisellä tasolla, 12–13 prosenttia, kun taas suurista yrityksistä peräti neljännes ilmoitti ulkopuolisen tekemistä petoksista.

Petoksia voidaan kohdistaa tarkoituksella suuriin yrityksiin, joiden työntekijät eivät voi käytännössä aina tuntea toisiaan.

Lahjonta on suomalaisissa yrityksissä hyvin vähäistä. Vastanneista yrityksistä vain kolme prosenttia oli kohdannut lahjontaa viranomaisten kanssa asioidessa ja viisi prosenttia oli kohdannut sitä yritysten välisessä yhteistyössä. Yritysten välisessä yhteistyössä lahjontaa kohtasivat eniten rakennusalalla toimivat yritykset.

Yrityksen jatkuvuuden turvaamiseksi on vielä paljon tehtävää. Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suurten yritysten vastaajista peräti neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa.

Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöidensietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnitelmia pitäisi laatia enemmän kaiken kokoisissa yrityksissä.

Kaikista vastanneista yrityksistä vain runsas neljäsosa oli sopinut kirjallisesti tuotteiden ja palveluiden toimittajien kanssa häiriötilanteisiin varautumisesta.

“Yritysten rikosturvallisuus 2017 – riskit ja niiden hallinta”-selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2017. Siihen vastasi 762 yritystä, eri puolelta Suomea kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Yritysturvallisuusselvityksiä on tehty neljästi: vuosina 2017, 2012, 2008 ja 2005. Selvityksen ovat laatineet asiantuntija Kaisa Saario Keskuskauppakamarista ja asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista.